Frittata

Pohdin edellisessä kirjoituksessa, että niitä kuuluisia arjen pelastaja -ruokia pitäisi ehkä dokumentoida tänne myös enemmän. Edelleenkään en ole mitään uutta ja eksoottista keittiössä kokeillut toviin (tosin syksyn ensimmäinen hapanjuurileipä paistui pitkän tauon jälkeen), joten nämä reseptit ovat toistaiseksi hyvinkin ajankohtaisia keittiössäni.

Helpoimmasta ja nopeimmasta päästä arkiruokia ovat tietenkin munakkaat. Hieno ruokalaji, johon voi ajaa oikeastaan mitä vain kasviksista edellisen päivän tähteisiin ja puoliunohtuneisiin säilykkeisiin. Kananmunien proteiinipitoisuus pitää vatsan täytevaihtoehdoista riippumatta kylläisenä ainakin illalliseen saakka.

OI001388-01.jpeg

Munakkaissa on kuitenkin se yksi ikävä vaihe: kääntäminen. Kun munakasta yrittää kääntää päällispuolen hyydyttämiseksi, tapahtuu usein kamalia ja munakas löytyy usein jostain ihan muualta kuin pannulta. Klassinen mummokikka on käyttää kääntämiseen lautasta, mutta se ei poista mokaamisen vaaraa täysin (been there, done that, screwed up, twice). Uunissakin munakkaan voi kypsentää alusta asti, mutta se on verrattain hidasta hommaa kiireiseille lounastajalle.

Italialainen frittata on ratkaisu tähän. Se paistetaan alkuun pannulla, joka sitten lyödään uuniin grillivastuksen alle muutamaksi minuutiksi, joten kääntämistä ei tarvita, eikä munakasta tarvitse odotella puolta tuntia. Idea on lähes idioottivarma: itse olen toivoton munakkaan ja ylipäänsä munanpaistaja, mutta yhtäkään frittataa en ole pilannut. Tätä kannattaa siis ehdottomasti kokeilla, jos munakkaat ovat tuntuneet turhan vaikeilta.

OI001448-01.jpeg

Tässä versiossa on paprikaa, purjoa ja ruusukaalia | This version is made with sweet peppers, leek and Brussels sprouts.

Yksi vaatimus frittatan paistamiseen tosin on: paistinpannun täytyy kestää uunia. Paras vaihtoehto on siis hiiliteräs, teräspannu tai valurauta. Muitakin voi omalla vastuulla kokeilla, mutta muovikahvan kanssa kannattaa olla varuillaan.

(Ja kyllä, reseptissä on taas maissia, mutta jätä se pois jos saturaatiopiste on saavutettu.)

OI001438-01.jpeg

Valmiina uuniin | Ready for the oven

OI001440-01.jpeg

Neljän minuuutin grillauksen jälkeen | After 4 minutes under the grill

Frittata
Yhdelle

Ainekset
3 kananmunaa
½ dl vettä
kovaa juustoa raastettuna (pecorino, parmesaani tms.)
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
1 pieni sipuli
½ paprika
½ dl maissia
1 lehti lehtikaalia

Lisäksi
tomaattia
silmusalaattia

  • Laita uunin grillivastus lämpiämään täydellä lämmöllä.
  • Riko kananmunat kulhoon, mittaa mukaan vesi ja vatkaa kevyesti. Raasta mukaan kovaa juustoa, jos sattuu löytymään ja rouhi suolaa ja mustapippuria.
  • Kuori ja silppua sipuli, pilko paprika ja lehtikaali, valuta säilykemaissi.
  • Lämmitä uuninkestävä n. 20 cm paistinpannu keksilämmöllä. Valuta pannulle oliiviöljyä, lisää pilkotut kasvikset ja paistele muutama minuutti.
  • Kaada pannulle vatkatut munat. Sekoittele levyesti, jotta kasvikset leviävät tasaisesti munakkaaseen. Paista munakasta pannulla, kunnes se on pintaa lukuun ottamatta hyytynyt. Siirrä sitten munakas pannuineen uuniin ylätasolle grillivastuksen alle. Sulje luukku, mikäli se mahtuu kiinni. Anna munakkaan paistua uunissa muutama minuutti, tai kunnes pinta on täysin hyytynyt.
  • Ota pannu pois uunista (varo kuumaa kahvaa) ja irrota munakas varovasti lastalla. Siirrä lautaselle ja halutessasi koristele vielä esimerkiksi lohkotulla tomaatilla, silmusalaatilla ja oliiviöljyllä.

Ovatko munakkaat jo arkiruokarotaatiossa, vai ovatko ne mielestäsi aamiaisruokaa?

Hyvää loppuviikkoa höpönassut!

-Toni

Last time I figured that I should post more quick everyday lunch recipes here. The situation in my kitchen remains the same: nothing new and exotic, though I did wake up my sourdough after a six month break, so these recipes are still very much my go-to stuff at the moment.

One of the culmination points of quick and tasty lunches are omelettes. Such a fine concept, for which you can use basically anything and everything you have lying around from veggies to leftovers and those canned foods you had forgotten in your cupboards. Whatever you choose to throw on the pan, the high protein content of the eggs should keep you full until supper.

However, there is that one annoying thing about omelettes everybody dreads: the flip. When you try to flip the omelette to set the upper side, you are very likely to find the omelette somewhere totally else than the pan (at least I am). The Classic Granny Tip is to use a plate for the flip but even that’s not fool-proof (been there, done that, screwed up, twice). You can, of course, cook the omelette in the oven, but ain’t nobody got time for dat. At least for lunch.

The Italian Frittata is the answer to all our troubles (at least those related to flipping omelettes). You cook your frittata first in the pan on the hob and then finish it by throwing the whole pan under the grill in the oven for a few minutes. No need to flip your omelettes and no need to wait for the oven to heat. The method is basically idiot-proof: I’m usually hopeless in cooking omelettes and eggs in general but I have not screwed up a single frittata. This is the one to try if you are wary of cooking eggs.

There is one requirement for frittata: a pan that can be put in the oven. The best option is a carbon steel, stainless steel or cast iron pan. Other materials might work too, but be aware that the heat might do something unexpected. Plastics handles should be paid special attention to.

(And yes, there is sweetcorn in the recipe, again, but you can leave it out if your saturation point has been reached.)

Frittata
For one

Ingredients
3 eggs
½ dl water
grated hard cheese (pecorino, parmigiano tms.)
olive oil
salt
black pepper
1 small onion
½ sweet pepper
½ dl sweetcorn
1 leaf kale

Additionally
tomato
sprouts

  • Turn on the grill element in your oven on full heat.
  • Break the eggs in a bowl, add the water and whisk lightly. If using cheese, grate some and add to the eggs with black pepper and a generous pinch of salt.
  • Peel and mince the onion, dice the sweet pepper and shred the kale. Drain the sweetcorn if using canned corn.
  • Heat an oven-proof pan on medium heat on the hob. Add some olive oil and the vegetables and cook for a minute or two.
  • Pour in the whisked eggs. Stir lightly to spread the vegetables evenly. Cook the omelette on the pan until it is mostly solidified, except on the surface. Transfer then the whole pan, omelettes and all, into the oven under the grill element. Close the hatch, if possible. Roast for a couple of minutes until the surface of the omelette is set.
  • Take the pan out (careful with the hot handle) and loosen the omelette with a spatula. Transfer onto a plate and add some fresh tomatoes and sprouts.

There! Are omelettes part of your daily meal rotation, or do you feel it’s more of a breakfast dish?

Have nice rest of the week, munchkins!

-Toni

 

Ramen Soup

Heh, syksyhän ehti pitkälle edellisen kirjoituksen jälkeen. Ainakin täällä etelässä tuntuu olevan komein ruska vuosiin, kun puut vaihtavat vuorotellen väriään keltaiseen, oranssin ja punaisen eri sävyihin ja lopulta ruskeaan. Siihen tule kiinnitettyä huomiota erityisesti siksi, että asuntomme joka ikkunasta näkyy suoraan suuria lehtipuita, joista iso osa on vielä vaahteroita. Väriloiston puutteesta ei voi siis ainakaan valittaa. Lisäksi sää on hellinyt poutaisena ja varsin lämpimänä viime viikot, joskin nyt Karibian hurrikaanien rippeet saivat asiaintolan kääntymään epävakaampaan suuntaan.

Keittiössä on monista syistä ollut hiljaista, ja olenkin kokkaillut lähinnä nopeita aterioita, niitä kuuluisia arjen pelastajia. Instagramin puolella ovatkin vilahtaneet frittatat, maissit ja muut helpot ja nopeat safkat. Niistä voisi tietenkin kirjoitella tännekin enemmän, koska moni tuntuu etsivän inspiraatiota nopeisiin ja helppoiin arkiruokiin netistä .

OI001398-01.jpeg

Tämä resepti ei varsinaisesti mikään pikaruoka ole, joskin monia esikuviaan selväsi nopeampi ja helpompi. Syksyn tullen katseet ja nenät kääntyvät luontaisesti mausteisia tuoksuja kohti, kun keitot ja padat alkavat kiinnostaa taas vaihteeksi. Tällä kertaa kokkailin mausteista ramen-keittoa. Japanilainen ramen-nuudelikeitto on valloittanut maailman jo kauan sitten pikanuudeleiden muodossa, mutta viime vuosina myös vähän aidompana variaationa. Japanilainen ruokafilosofia pyörii hyvin pitkälle erilaisten liemien ja keittojen ympärillä: moni on varmasti kuullut kombu-merilevästä ja bonito-tonnikalahiutaleista keitetystä dashiliemestä, joka on esimerkiksi misokeiton pohjana, mutta Japanista löytyy monia muitakin perusliemiä. Ramennuudelikeitossa liemi on usein perusdashia maustetumpi ja paksumpi.

Tässä reseptissä käyttämäni liemi on paljon velkaa Eeva Kolun ramenreseptille, jota olen muutellut entistä tuhdimman makuiseksi. Japanilaisissa resepteissä tuskin käytetään tällä tavalla mausteita, mutta ne sopivat syksyyn erinomaisesti: neilikka lämmittää, inkivääri tuo potkua, chili tulisuutta ja tähtianis raikkautta. Kuivattu herkkutatti tuo hirmuannoksen täyteläistä umami-makua, joten tämä liemi kelpaa varmasti lihansyöjällekin. Mausteiden käyttäminen nopeuttaa liemen maun kehittymistä, joten keittelyyn ei tarvitse käyttää tuntikausia. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, koska erityisesti liika tähtianis pilaa keiton helposti.

OI001405-01.jpeg

Nuudeleissa on myös suuria eroja: Japanissa suosittuja ramen-nuudeleiden lisäksi ovat myös esimerkiksi udon- ja soba-nuudelit, joita voidaan tarjota keiton lisäksi vaikka riisin tapaan lisäkkeinä. Japanissa nuudeleita saa myös tuoreena, mutta Suomessa sellaisesta on turha haaveilla. Suosittelen kuitenkin vilkaisemaan nuudelihyllyllä eri paketteja ja valitsemaan sellaisen nuudelin, jossa ei ole turhia lisäaineita ja jonka keittoaika on viiden minuutin tienoilla. Pikanuudelit ovat valmiiksi kypsytettyjä, joten ne menevät mössöksi tällä tavalla tehtynä turhan helposti.

Nuudelit liemessä eivät kuitenkaan ole kovin ravitsevaa ruokaa, joten päälle kannattaa kasata erilaisia päällysteitä, kuten soijapapuja, maissia, keitettyä kananmunaa, kaalia, tofua, viipaloitua kanaa tai oikeastaan mitä tahansa mitä mieli tekee. Näillä päällysteillä keitosta saa ruokaisamman, kauniimman ja ehkä myös vähän terveellisemmän, jos pysyttelee kasvikunnan tuotteissa lihattoman lokakuun kunniaksi.

OI001407-01.jpegOLYMPUS DIGITAL CAMERAOI001410-01.jpeg

Ramen-keitto
Kaksi annosta

Liemi
1 litra kasvislientä
pala inkivääriä
muutama pala kuivattua herkkusientä
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 tähtianista
4 kokonaista neilikkaa
1 laakerinlehti
1 tl chilihiutaleita
2 rkl soijakastiketta
1 tl riisiviinietikkaa
½ tl paahdettua seesamiöljyä
loraus sitruunamehua

Lisäksi
Munanuudeleita
Keitettyjä kananmunia (8 min on hyvä keittoaika)
Soijapapuja (pakasteesta tai säilykkeenä)
Maissia (tuoreena tai säilykkeenä)
Lehtikaalia
Paprikaa
Retiisiä
Seesaminsiemeniä

  • Jos käytät kananmunia, keitä niitä ensin 8 minuuttia ja laita viilentymään kylmään veteen ennen kuorimista.
  • Kuori ja viipaloi inkivääri, kuori ja murskaa valkosipuli sekä kuori ja lohko sipuli.
  • Mittaa kasvisliemi kattilaan ja nakkele mukaan kaikki liemen ainesosat paitsi sitruunamehu. Kuumenna kiehuvaksi ja laske sitten lämpö pienelle ja anna porista noin 20 minuuttia. Lisää lopuksi valmiiseen liemeen loraus sitruunamehua.
  • Keitä nuudelit paketin ohjeen mukaan. Valuta kypsät nuudelit, jaa tarjoilukulhoihin ja siivilöi lientä päälle kunnes nuudelit lähestulkoon peittyvät.
  • Leikkaa kanamunat neljään osaa, leikkaa lehtikaalia ohuiksi suikaleiksi, pilko retiisit ja paprika. Asettele täytteet keiton päälle joko näteiksi pinoiksi tai oman tyylin mukaan. Ripottele päälle vielä seesaminsiemeniä.
  • Tarjoile soppa syömäpuikkojen ja lusikan kanssa: puikoilla syödään nuudelit ja isommat täytteet, maissit ja muut pienet kannattaa suosiolla lusikoida. Japanilaisittain liemi ryystetään kovaäänisesti suoraan kulhosta.

Noniin, siinä olisi syksyn ensimmäinen keittoresepti. Ramenkeitto on yhtä aikaa ravintoa vatsalle ja silmille ja se pitää alkusyksyn kylmän etäällä.

Värikästä viikkoa!

-Toni

OI001414-01.jpeg

Well, the fall has gotten pretty far since my last post. Here in southern Finland, the fall foliage of the trees has been spectacular this year as the leafs have been fading from green to yellow and multitude of shades of orange and red, before turning brown. I’ve been observing the change quite closely as our building is basically encircled with maples, birches, and rowans and they are visible from every window. Also, the weather has been gentle with a dry fortnight period and relatively warm temperatures. However, that changed quickly as the remnants of the Caribbean hurricanes are reaching the Scandinavia carried by the Gulf Stream, so it’s about to get wet and cold.

My kitchen has been awfully quiet these last few weeks, and I have been cooking exclusively quick and easy dishes, like the frittatas and sweetcorn that you might have seen on my Instagram. I should perhaps write more about the quick and easy foods, since that’s what many people seem to be looking up on blogs.

This recipe, however, isn’t super quick, but it is much easier and quicker than many of the original recipes for this dish. The fall winds guide the nose and the gaze towards spices, and soups and stews feel appropriate after the hotter seasons. This spiced up version of the Japanese ramen soup fits the bill perfectly. The ramen soup conquered the Occident already a long time ago in the form of instant noodles, but fortunately some more authentic versions have recently surfaced even here in the North. The base and heart of the dish is the broth. Different broths form the backbone of Japanese cooking in general: many have heard of the ubiquitous dashi, which is boiled from kombu seaweed and bonito tuna flakes, that is used as the base for the miso soup, but that’s just the tip of the iceberg. The broth used for ramen is usually richer and spicier than your average dashi.

This recipe for the broth is based on Eeva Kolu’s recipe that I tweaked to be even richer in umami flavour. I doubt the Japanese use spices like this in their broths, but they do add a whole lot of punch to the broth: the cloves add warmth, ginger adds a zing, the, the chili brings the heat, and the star anise freshens everything up. The dried porcini mushrooms add a huge amount of savoury flavour that will fool any meat lovers. Using spices also makes it easier to achieve the richer flavour without a long simmering time. Be careful with the spices, though: especially the star anise becomes very cloying if used to much.

Do pay attention to the noodles as well. The Japanese have several different noodles, like the ramen, soba and udon, which can also be served as a side dish instead of rice. Some places make their own fresh noodles for their ramen soups, but I can’t even dream about such things here in Finland. I recommend browsing through the noodle selection at the supermarket or Asian food store and choose the noodles that have as little extra ingredients as possible and a cooking time around 5 minutes. The instant noodles are pre-cooked and become mushy when used like this, so steer clear of them.

Noodles in broth doesn’t really tick many boxes of your nutritional needs, so adding toppings on the ramen soup is advisable. Edamame (green soy beans), sweetcorn, boiled eggs, kale, cabbage, tofu, or sliced chicken or meat work all perfectly well, or you can use whatever you have handy. These toppings can also be used to make the dish a bit healthier if you choose vegetables and other healthy products. Colourful vegetables make the soup also very photogenic.

Ramen Soup
Two servings

Broth
1 litre vegetable stock
a piece of ginger
couple pieces of dried porcini mushrooms
1 small onion
1 garlic clove
2 star anise
4 whole cloves
1 bay leaf
1 tsp. chili flakes
2 tbsp. soy sauce or tamari
1 tsp. rice wine vinegar
½ tsp. toasted sesame oil
a splash of lemon juice

Noodles and Add-ons
Egg noodles
Boiled eggs (I prefer 8-minute eggs)
Soy beans (frozen or canned)
Sweetcorn (fresh or canned)
Kale
Peppers
Radish
Sesame seeds

  • If you are using eggs, boil them first for 8 minutes and cool in cold water before peeling.
  • Peel and slice the ginger, peel and crush the garlic, and peel and quarter the onion.
  • Measure the vegetable stock into a saucepan, bring to a boil and add all other ingredients for the broth into the saucepan, except for the lemon juice. Bring again to a boil, reduce heat to simmer and cook for a good 20 minutes. Add a splash of lemon juice and set aside.
  • Cook the noodles per instruction on the package. Drain and divide into serving bowls. Pour the hot broth over the noodles until they are covered.
  • Quarter the eggs, slice the kale into thin strips, slice the radish and peppers. Place the toppings on the soup in neat little piles, or according to your artistic vision. Sprinkle with sesame seeds for garnish.
  • Serve the soup with chopsticks and a spoon: the chopsticks are used to eat the noodles and bigger toppings, the spoon to eat the broth and smaller pieces like the corn. The Japanese slurp the broth loudly from the bowl, so you can try that too.

There you go, the first soup of the season. I love how the ramen soup is a feast not only for your mouth and stomach, but your eyes as well. It also keeps the gentle chill of the early fall away.

Have a great week!

-Toni

Syyssalaatti x2 + pihlajanmarjavinegretti | Fall Salad x2 + Rowan Berry Vinaigrette

Syksyllä tuoreista kasviksista ja hedelmistä ei tunnetusti ole puutetta, korkeintaan runsaudenpulasta voi puhua. Kun kaikki on tuoretta, kannattaa parhaat palat myös tarjota tuoreena, joten väänsin viikonlopulle kausisalaatin – tai siis kaksi koska en osannut päättää mitä valitsisin.

Salaattien rakentaminen on editointia: kaikkea on tarjolla, mutta kaikkea ei voi laittaa samaan kasaan ja odottaa lopputuloksen olevan vastustamaton. Hyvä salaatti rakentuu muutamasta selkeästä mausta ja pääraaka-aineesta, joita tukee neutraalimpi pohja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Raitajuuri, viikuna, vuohenjuusto | Candy cane beet, fig, goat cheese

Vihannesosastolle ovat ilmestyneet tuoreet viikunat, joita en voinut vastustaa, mutta myös italialaiset luomupäärynät olivat herkullisen näköisiä. Juureslaarilla psykedeeliset raitajuuret suorastaan huusivat huomiota. Juustohyllyllä taas veri veti kermaista sinihomejuustoa kohti, mutta toisaalta takaraivossa kolkutti tarve antaa vuohenjuustolle mahdollisuus. Jos nuo kaikki olisi kipannut samaan kulhoon, olisi lopputulos ollut epäilemättä syksyinen mutta myös sekava. Ratkaisu oli tietenkin tehdä kaksi salaattia, jossa kummassakin ainekset saavat ansaitsemansa huomion. Koska salaattipohja ja kastike ovat molemmissa salaateissa samat, kaksinkertaista vaivaa ei kuitenkaan tarvitse nähdä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Päärynä, sinihomejuusto, hasselpähkinä | Pear, blue cheese, hazelnut

Kastikkeeksi kelpaa raitajuurten marinadi, joten siinäkin kohtaa pääsee helpolla. Paseerasin syksyn kunniaksi vinegrettiin pihlajanmarjoja, joita lähipuistojen puut pursuavat. Ne voi kuitenkin jättää pois tai korvata jollain muulla happamalla marjalla, esimerkiksi punaherukalla.

Kokoa salaatti tai salaatit laakealle tarjoilulautaselle, etteivät ainekset suotta sotkeennu. Lautasella salaatti myös näyttää kauniimmalta ja kukin ruokailija voi valita sopivia makupaloja annokseensa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yhdessä erikseen | Together separately

Syyssalaatti x2 + pihlajanmarjavinegretti

Raitajuuri-viikuna-vuohenjuusto
raitajuuria
tuoreita viikunoita
pehmeää vuohenjuustoa
saksanpähkinöitä
balsamicoa

Päärynä-sinihomejuusto-hasselpähkinä
päärynöitä
pehmeää sinihomejuustoa (esim. Saint Augur, gorgonzola, Peltola Blue)
hasselpähkinöitä
hunajaa

Pihlajanmarjavinegretti/marinadi
½ dl oliiviöljyä
¼ dl omenaviinietikkaa tai valkoviinietikkaa
1 rkl hunajaa
½ dl pihlajanmarjoja
suolaa ja pippuria

Lisäksi
tummanvihreää salaattia (pinaatti, viinisuolaheinä)
mustakaalia tai lehtikaalia
rucolaa

  • Keitä raitajuuria kuorineen ja kokonaisina noin 20 minuuttia, tai kunnes puutikku uppoaa juurekseen kohtuullisen helposti. Viilennä kylmässä vedessä. Leikkaa päädyt pois ja rapsuta kuori irti sormin tai lusikalla.
  • Tee kastike. Laita etikka, hunaja sekä suola ja pippuria kulhoon. Paseeraa mukaan pihlajanmarjat, eli survo ne siivilän läpi lusikkaa apuna käyttäen. Valuta oliiviöljy joukkoon ohuena nauhana samalla vatkaten vispilällä.
  • Viipaloi raitajuuret poikittain, jotta niiden kuvio pääsee esiin. Laita juurikasviipaleet purkkiin ja kaada kastike päälle ja sekoita kevyesti. Anna maustua tovi huoneenlämmössä, tai säilytä jääkaapissa yön yli.
  • Poista päärynöistä siemenkodat ja viipaloi hedelmät pitkittäin.
  • Paahda hassel- ja saksanpähkinät kevyesti kuivalla pannulla koko ajan sekoittaen. Rouhi pähkinöitä hieman pienemmäksi.
  • Leikkaa mustakaalista kovat keskiruodot pois ja leikkaa suikaleiksi. Pyörittele oliiviöljyssä ja puristele käsin pehmentääksesi kaalia hieman.
  • Kokoa salaatit: asettele salaattipohja (eli mustakaali sekä muut salaatit) tarjoilulautaselle. Asettele toiselle puolelle lautasta marinoidut raitajuuriviipaleet, neljään osaan leikatut viikunat, murennettu tai leikattu vuohenjuusto sekä rouhitut saksanpähkinät. Ripottele päälle hieman balsamicoa.
  • Toiselle puolelle lautasta tulevat viipaloidut päärynät, murennettu sinihomejuusto sekä rouhitut hasselpähkinät. Valuta niiden päälle kevyesti hunajaa.
  • Lusikoi koko komeuden päälle kevyesti pihlajanmarjavinegrettiä. Tarjoile hyvän leivän kanssa.

Joskus kompromissi on mahdollisuus tehdäkin enemmän ilman myönnytyksiä, kuten tässä kahden salaatin edut yhden vaivalla. Salaatit voi tietenkin tehdä erikseen, jos sille päälle sattuu. Muista nauttia syksystä ja sen tarjoamista herkuista!

Syysterveisin
-Toni

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

The Autumn is the season of opulence in the produce section of the food markets with local and exotic fruits and vegetables tempting by-passers alike. When everything is fresh, the season’s best should be served fresh before the rest is made into conserves and pickles and such. And what’s a better way of serving something fresh than a salad, so I made a seasonal salad – or two because I couldn’t decide which fruits and veggies to choose.

The secret of making great salads is editing down: there are lots of ingredients to choose from, but you can’t just throw all delicious things in a bowl and expect it to be irresistible. A great salad usually consists of a couple of key ingredients on a complimentary neutral base.

As I was adventuring through the produce section, first I was tempted with fresh figs, but the organic Italian pears seemed just right, too. Candy cane beets, the psychedelic sister of the red beetroot, was whispering my name at the root vegetable isle. At the cheese counter, I had the urge to grab a morsel of the decadently creamy Saint Augur blue cheese, but I also wanted to give the soft goat cheese a chance. Had I thrown all of the above together, the result would have been no doubt autumnal, but also chaotic. The solution I came up with, a compromise of sorts, was to serve everything separately together: two salads on one platter. That way all of the great ingredients would have their part of the limelight. I kept the base and dressing same for both salads, so there really isn’t twice the trouble, either.

Speaking of the dressing, it’s actually performing a double duty: it’s also the marinade for the beets. Rowan trees here in Finland are currently bearing a heavy load of bright orange tart berries so I decided to add them to the dressing, too. You can skip them if not available, or substitute with other tart berries, like redcurrants.

Assemble the salad on a big plate instead of a bowl so the ingredients stay neat and everyone can pick out their favourites on their plate. It also looks prettier.

Fall Salad x2 + Rowan Berry Vinaigrette

Candy Cane Beet – Fig – Goat Cheese
Candy cane beets or other beets
Fresh figs
Soft goat cheese
Walnuts
Balsamic vinegar

Pear-Blue Cheese-Hazelnut
Pears
Creamy blue cheese (e.g. Saint Augur, gorgonzola, Peltola Blue)
Hazelnuts
Honey

Rowan Berry Vinaigrette /Marinade
½ dl olive oil
¼ dl cider vinegar or white wine vinegar
1 tbsp. honey
½ dl Rowan berries
Salt and pepper

Base
Dark green leafy greens (spinach, sorrel)
Cavolo nero or kale
Rocket

  • Boil the unpeeled candy cane beets whole for about 20 minutes, or until a skewer goes in quite easily. Cool the beets in cold water. Cut away the ends and peel the beets with your fingers or a spoon.
  • Make the dressing: measure the vinegar, honey, salt and pepper in a bowl. Push the rowan berries through a sieve to get rid of the skins and seeds, and add the puree into the bowl. Add the olive oil in slowly while whisking vigorously.
  • Slice the beets horizontally to expose their striped pattern. Put the slices in a jar and pour the vinaigrette over them and shake gently. Let marinade in room temperature for a while, or store in the fridge overnight.
  • Remove seeds and cores from the pears and cut the fruit into slices.
  • Toast the hazelnuts and walnuts on a dry pan lightly. Stir constantly to avoid burning the nuts. Crush the nuts lightly.
  • Cut the stiff stems off the kale and cut the kale into strips. Dress the strips in olive oil and squeeze with your hands to soften the kale.
  • Assemble the salad: spread the base (meaning the kale and other leafy greens) on the platter. On one half of the plate, place the beet slices, quartered figs, morsels of the goat cheese, and walnuts. Sprinkle this side with balsamic vinegar.
  • On the other side of the plate, place the pear slices with crumbled blue cheese and hazelnuts. Drizzle this side with honey.
  • Spoon the rowan berry vinaigrette over both sides. Serve with crusty white bread.

Sometimes a compromise is more than any of the original options, like here you get two salads with one effort. The salads can, of course, be served separately, but do remember to indulge yourself with the seasons best offerings.

Happy Autumn, guys!

-Toni

Kreikkalainen sadonkorjuusalaatti | Greek-style Harvest Salad

Elokuu on ehdottomasti vielä kesää, mutta lämpötilat alkavat vajota syksyä kohti. Kesää voi ja on syytä vielä kuitenkin fiilistellä ennen kuin se on virallisesti ohi, ja tänä viikonloppuna juhlittavat venetsialaiset ovat siihen mainio tapa. Kesään kuuluvat myös tietyt ruokalajit, joista kreikkalainen salaatti on yksi ikonisimmista.

Kreikkalainen salaatti on yksi niistä salaateista, jotka lähes kaikki tuntevat, mutta joka on useimmiten välttävästi tai jopa surkeasti tehty: vetistä jäävuorisalaattia, raakoja tomaatteja, valmiiksi kuutioitua salaattijuustoa (!) ja niitä mustaksi värjättyjä oliiveja, jotka eivät maistu pätkääkään oliiveilta. Kastikkeena on yleensä joko pistävän makuista oliiviöljyä tai jotain limaista valmiskastiketta. Kuulostaako tutulta? Niinpä, ei erityisen houkutteleva kuva.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Blinipannu on täydellinen fetalle | A blini pan is perfect for a block of feta

Nyt elokuussa asiaintola muuttuu sikäli merkittävästi, että avomaakurkut ja oikeasti kypsät tomaatit ovat pienen hetken saatavilla lähes kaikista kaupoista. Nämä kaksi muodostavat salaatin pohjan, johon lisätään tietenkin fetaa ja kalamata-oliiveja, mutta tässä versiossa satokauden innoittamana mustakaalia ja viimein kauppoihin saapuneita härkäpapuja. Enää ei siis puhuta mistään puristisesta salaatista, vaan tämän hetken parhaita raaka-aineita yhdistävästä herkkusaaliista.

Kaikki ruokalajit ovat aina niin hyviä kuin niiden raaka-aineet ovat, mutta salaatissa tämä korostuu entisestään, koska kasvikset vain pilkotaan ja nakataan yhteen. Ei siis ole varaa luistaa minkään raaka-aineen laadun suhteen, jos tavoittelee ykkösluokkaista lopputulosta. Valitse siis isoja ja pulleita avomaakurkkuja, jotka ovat tavallista kurkkua maukkaampia ja rapeampia, kypsiä ja tuoksuvia tomaatteja (Nams-merkkiset pahvilaatikossa myytävät tomaatit ovat kotimaisia, mutta kypsänä poimittuja) ja tummanvihreitä mustakaaleja. Sipuliksi kannattaa valita tuoreet varrelliset punasipulit. Fetan paketissa lukee ”feta” jos se on aitoa tavaraa, ’salaattijuustot’ älkööt vaivautuko.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja sitten ne oliivit. Tiedän että suuri osa suomalaisista ei pidä oliiveista, mutta olevan varma että 90% tästä ryhmästä ei ole maistanut kunnon oliiveja. Ne mustassa väriliemessä lilluvat kiiltävänmustat pallukat ovat kammottavia, samoin ne paprikatäytteiset vihreät. Vihreän ja tumman oliivin ero on lajikeerojen lisäksi siinä, että vihreä poimitaan usein raakana, tumma kypsänä. Oliivi ei kypsänäkään koskaan muutu mustaksi, vaan se on lajikkeesta riippuen tummanvihreä tai violetti tai jotain sen suuntaista. Kreikkalaiseen salaattiin kannattaa käyttää kreikkalaisia oliiveja, ja meidän onneksemme kalamata-lajikkeisia tummia oliiveja onkin saatavilla lähes joka marketista. Sitten onkin makuasia, että valitseeko suolaliemeen vai öljyyn säilöttyjä oliiveja ja kivellä vai ilman (kivet täytyy tietenkin poistaa ennen salaattiin sekoittamista).

Härkäpavut ovat hyviä ja näyttäviä, mutta aika työläitä valmistaa eikä niitä ei ole saatavilla kaikkialla. Ne voi jättää kokonaan pois tai korvata tuoreilla herneillä tai pakasteena myytävillä edamame eli soijapavuilla.

Fetan voi murustaa tai leikata paloiksi valmiiksi, mutta suosittelen kokeilemaan fetan grillaamista: lämmin feta muuttuu vähän pehmeämmäksi ja lempeämmäksi, mutta ei sula tai ruskistu niin kuin monet muut juustot. Lämpimän fetan voi asettaa tarjolla salaatin keskelle, josta kukin syöjä voi leikata sopivan palan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Kreikkalaistyylinen sadonkorjuusalaatti

Ainesosat
Avomaakurkkuja
Kypsiä tomaatteja
Mustakaalia tai lehtikaalia
Punasipulia
Fetaa palana
Kalamata-oliiveja
Härkäpapuja tai herneitä tai soijapapuja
Oliiviöljyä
Valkoviinietikkaa
Mustapippuria
(Kuivattua minttua)

  • Jos käytät härkäpapuja, valmista ne ensin. Kuori pavut paloistaan ja kiehauta niitä muutama minuutti suolatussa vedessä. Viilennä kylmässä vedessä. Puhkaise kunkin pavun kuori terävällä veitsellä ja purista papu ulos kuorestaan.
  • Leikkaa sipuli puoliksi ja sitten poikittain viipaleiksi. Jos et halua voimakasta sipulinmakua, laita sipuliviipaleet veteen likoamaan hetkeksi.
  • Kuori ja pilko avomaakurkut. Leikkaa tomaatit neljään osaa ja poista niistä siemenkodat ja siemenet. Pilko neljännekset vielä muutamaan osaan. Jos käytät kivellisiä oliiveja, poista niistä kivet.
  • Leikkaa mustakaalin lehdistä kovat keskiruodot pois ja leikkaa kaalit suikaleiksi. Laita suikaleet kulhoon ja valuta päälle oliiviöljyä. Puristele kaalia käsin reiluin ottein, jotta se vähän pehmenee.
  • Laita uunin grillivastus lämpiämään (voit tietenkin käyttää grilliä, jos sellainen on lämpimänä muutenkin). Laita fetapala uunivuokaan ja valuta päälle oliiviöljyä ja rouhi mustapippuria. Jos maustekaapissasi on kuivattua minttua, sitäkin voi ripotella fetan päälle. Laita sitten feta uunin yläosaan grillivastuksen alle ja grillaa 5-10 minuuttia.
  • Kokoa salaattia ja mausta se oliiviöljyllä, pienellä määrällä valkoviinietikkaa sekä mustapippurilla. Aseta lopuksi lämmin feta keskelle ja tarjoa.

Hyvää kesän viimeistä viikonloppua!

-Toni

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Salaatti kelpaa sellaisenaan, tai sen voi tarjoilla lisäkkeenä esimerkiksi yksinkertaisen pastan kanssa |The salad can served on its own or as a side dish with a simple pasta

In Finland August is a bit weird limbo month: it’s kind of summer month but also schools start in August and the air gets noticeably cooler. However, I am adamant that August is a summer month, and probably my favourite at that. This weekend is the last weekend in August and many places in Finland host celebrations called ‘The Venetian Festival’ which marks the end of summerhouse and boating season. It is a perfect time celebrate the summer that was and bring out the favourite summer foods one more time this year. And one of the most iconic summer dishes is the Greek salad.

The Greek Salad is widely known and usually poorly executed. I’ve come across with way too many Greek salads with watery iceberg lettuce, raw and tasteless tomatoes, salad cheese in cubes (what is that, anyway?), dyed black olives that have nothing to do with actual olives, and the whole things has been crowned with either pungent olive oil or some type of creamy thousand island sauce. Sounds familiar? I know, not very iconic.

However, the August marks the harvest season, and finally many Southern staples are available here in the north too: the pickling cucumbers are finally harvested and local tomatoes may even ripen on the vine before picking. The pickling cucumber variety is crunchier and tastier than the regular variety, so go for the little and bumpy ones. Add some black kale (cavolo nero, dinosaur kale, whatever you want to call it) and broad beans that are right now in season, and of course the mandatory feta cheese and Kalamata olives, and you’re basically done!

Every dish can only be as good as it’s ingredients are, and that is ever so true with salads. So don’t skimp with any of the ingredients if you’re aiming for a great salad: choose big and juicy cucumbers, ripe and fragrant tomatoes and dark blue-green kale. The feta is the crown and soul of this salad, so please pick an authentic one that has the name ‘feta’ on package, everything else is knock-off.

And then the olives. I know that a large group of people claim not to like olives, and I’m pretty sure 90% of them just haven’t ever tasted good olives. The shiny black balls in the dyed black liquid sold as black olives are vile, and the pepper filled green ones aren’t much better. The difference between green and dark olives are cultivars and different stages of ripeness when picked: the green olives are often picked before ripening; the dark ones are picked when ripe. Olives never turn black when ripening, but dark green or purple depending on the cultivar. Since we are making a Greek salad, I urge you to choose Greek olives. Luckily for us, Greek Kalamata olives are readily available (and they should be violet or purple, not black). They can be in brine or olive, whole or pitted, that it totally up to you (just as long as you remove the pits before serving).

Broad beans are tasty and gorgeous looking green nuggets, but they are a bit pain to cook and sometimes hard to find. You can leave them out or substitute them with fresh peas or edamame soy beans that are sold as frozen.

You can crumble or cube the feta for the salad, but I encourage you to try to grill it: the warm feta is a bit softer and gentler, but it won’t melt or brown like many other cheeses. Place the whole grilled feta in the centre of the salad so each person can cut a perfect piece for them.

Greek-style Harvest Salad

Ingredients
Pickling cucumbers
Ripe tomatoes
Black kale (cavolo nero) or kale
Red onion
Feta as a block
Kalamata olives
Fresh broad beans or fresh peas or frozen soy beans
Olive oil
White wine vinegar
Black pepper
(dried mint)

  • If using fresh broad beans, cook them first. Take the beans out of their pods and boil for a couple of minutes in salted water. Chill in cold water. With a sharp knife, pierce one end of each bean and push the green bean out of its tough shell.
  • Cut the onion in half and them horizontally into slices. If you don’t want strong onion taste, soak the slices is water for a while before serving.
  • Peel and cut the cucumbers. Quarter the tomatoes, remove stem and seeds and cut each quarter into a couple of pieces. If you are using olives with pits, remove the pits.
  • Cut the hard stem of the black kale away and slice the kale. Put the slices in a bowl and drizzle some olive oil on them. Use your hands and squeeze the kale to soften it.
  • Heat the grill in your oven (you can use an outdoor grill too, of course). Place the feta in an oven dish and drizzle with olive oil and sprinkle with black pepper. If you have dried mint, sprinkle some on the feta, too. Place the feta under the grill and grill for 5 to 10 minutes.
  • Put the salad together and season with olive oil, white wine vinegar and black pepper. Place the feta block in the centre and serve the salad.

Have a lovely last summer weekend, folks!

-Toni

 

 

 

Kaura-luumumuffinit | Oat & Plum Muffins

Syksyn satokausi on kuumimmillaan, kun kirsikat ja muut marjat kypsyvät nopeasti, ainakin täällä etelässä. Kirsikoista teinkin jo piirakan pariin kertaan ja muutama täytyy varmaan vielä tehdä, tuoreita hapankirsikoita kun ei kauaa ole saatavilla. Viinimarjat myös kiinnostaisivat, mutta niistä on jostain syystä vaikeampaa keksiä kokattavaa. Ehkä jonkinlainen kastike jollekin suolaiselle ruoalle…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Seuraavaksi kypsyvät pian luumut, kriikunat ja sensellaiset. Sitten onkin jo omenoiden aika. Ne kaikki sopivat upeasti murupaistokseen (jonka reseptiä voi vilkaista raperperipaistoksen ohjeesta), mutta myös hieman helpommin käsiteltäviin muffineihin. Tämä on yksi niistä reseptikirjan tähdistä, jotka ovat jääneet erityisesti mieleen siksi, että tein näitä evääksi kun syksyisin veimme opiskelukaverin kanssa Tampereelle saapuneita vaihto-opiskelijoita syyskävelylle Pyynikille, Pispalaan ja Tahmelaan. Noihin seutuihin harva tajuaa mennä tutustumaan munkkikahvilaa syvemmin vaikka syytä olisi – Pispalanharjun Pyykkimettä-nimisestä puistosta nimittäin aukeaa yksi Tampereen hienoimmista näköaloista. Rappusseikkailu alas Tahmelaan ja sieltä Varalan kautta Rosendahliin ja eteläpuistoon muodostaa upean, joskin aika rankan kävelylenkin, joten eväille on varmasti kysyntää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tein tämän reseptin gluteenittomana, koska kaapissa lymyili puoliunohdettu kaurajauhopussi, mutta muffinit voi tehdä myös vehnäjauhoista. Valkoista sokeria vältin käyttämästä, joten makeutta leivonnaisiin tulee aavistuksen terveellisemmästä kookossokerista, jota saa aika laajalti jo marketeista. Se on myös hieman valkoista sokeria makeampaa ja tuo leivonnaisiin fariinisokerimaista makua. Muffineista ei suhteellisen pienen sokerimäärän vuoksi tule liian makeita, joten ne ovat omiaan väli- tai aamupalaksi.

Luumujen sijaista voi käyttää oikeastaan mitä tahansa marjoja tai hedelmiä, joten nämä onnistuvat kyllä muinakin vuodenaikoina. Myös pakastetut sesonkiherkut sopivat hyvin, koska uuniin ne päätyvät kuitenkin. Kotona tarjoiltuna muffinin kylkeen voi valuttaa vaniljakastiketta tai kermavaahtoa, syysretkellä ne maistuvat sellaisenaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ready, set, mix!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muffins in various states of undress

Kaura-luumumuffinit
6 kpl

Ainesosat
50 g voita
1 dl piimää
1 sitruunan kuori
1 kananmuna
¾ dl kookossokeria
ripaus vaniljajauhetta
2 dl kaurajauhoa
1 dl isoja kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
2-3 luumua

Muru
1 dl isoja kaurahiutaleita
20 g voita
1 rkl kookossokeria
1 rkl kaurajauhoa

  • Lämmitä uuni 175-asteiseksi
  • Mittaa voi ja piimä pieneen kattilaan, raasta mukaan sitruunan keltainen kuori. Laita liedelle ja kiehauta ja jätä sitten jäähtymään.
  • Sekoita keskenään kuivat aineet, eli kaurajauhot ja -hiutaleet, suola ja leivinjauhe.
  • Vatkaa kulhossa kookossokeri, vaniljajauhe ja kananmuna kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon vuorotellen kuivia aineita ja piimä-voiseosta kunnes kaikki ainekset ovat sekaisin.
  • Poista luumuista kivet ja leikkaa luumut ohuiksi viipaleiksi.
  • Sekoita murun ainekset pienessä kulhossa ja nypi sormin tasaiseksi.
  • Jaa taikina kuuteen muffinivuokaan. Jos käytät metallivuokaa, vuoraa kupit paperisilla vuoilla, jotta valmiit muffinit irtoavat helposti. Asettele päälle luumuviipaleita ja ripottele lopuksi muruseosta muffinien päälle. Paista uunissa keskitasolla noin 20-25 minuuttia, tai kunnes muffinin keskelle pistetty puutikku tulee ulos puhtaana.
  • Tarjoile muffinit sellaisenaan tai vaniljakastikkeen tai kermavaahdon kanssa.

-Toni

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

The harvest season is gathering momentum as cherries and berries are ripening fast here in Southern Finland. I already made a couple sour cherry pies from the cherries in my family’s garden, but I think I’ll have to do a couple more as the cherry season is awfully short. Fortunately, frozen cherries work well in a pie, too. Currants, on the other hand, interest me greatly but I’m quite baffled about what to do with them. Maybe a sauce for a main course…

The next wave of the harvest will be plums and damsons, and then apples. All of them are prefect for a crumble (the recipe of which can be found here), but also for muffins that are easier to travel with and therefore are more than well suited for picnics. This recipe from the leaf-covered recipe book has some special memories attached to, as I used to make these muffins when me and my friend from the university took our exchange students that arrived for the Autumn semester to see the best views and nicest hiking trails in central Tampere. The Pyynikki-Pispala-Tahmela-Rosendahl area on the southern bank of the isthmus on which Tampere is located is a wonderful recreational and residential area which hosts gorgeous views on both lakes and features surprisingly vast forests in the ridge area, considering the central location. The route we took with the exchange students was quite long and hilly, so well-prepared snacks were on high demand.

I made this batch gluten-free as I had some leftover oat flour at hand, but you can also use wheat flour. Additionally, I avoided using white sugar and opted for coconut sugar instead, which is supposed to be a tiny bit better for you. Personally, I like the deeper taste it brings to the muffins, similar to brown or muscovado sugar.

Instead of plums of damsons, you can use basically any and all fruits and berries for these muffins, even frozen ones as they all end up being baked in the oven. When served indoors, some vanilla custard or whipped cream would be a nice addition to the muffins. Outdoors on a picnic or a hike they will be great as a snack on their own.

Oat and Plum Muffins
6 pc.

Ingrefients
50 g butter
1 dl buttermilk
zest of a lemon
1 egg
¾ dl coconut sugar
pinch of vanilla
2 dl oat flour
1 dl jumbo rolled oats
1 tsp. baking powder
pinch of salt
2-3 plums

Crumble
1 dl jumbo rolled oats
20 g butter
1 tbsp. coconut sugar
1 tbsp. oat flour

  • Pre-heat oven to 175 degrees.
  • Measure the butter and buttermilk into a small saucepan. Grate the zest of the lemon and add it to the saucepan. Put on heat, bring to a boil and set aside to cool.
  • Mix together the dry ingredients: oat flour and rolled oats, salt, and baking powder.
  • In a bowl, beat the coconut sugar, vanilla, and egg until a fluffy. Add half of the dry ingredients and half of the butter and sour milk and mix, then add the rest and mix again.
  • Remove pits from the plums and slice thinly.
  • Mix the ingredients for the crumble in a small bowl and rub with fingers to make an even crumble.
  • Divide the batter into 6 muffin cups. If using a metal tin, line the slots with paper cups to make sure the muffins come out easily. Place plum slices on top of each muffin and finish by sprinkling with crumble. Bake in the centre of the oven for about 20 to 25 minutes, on until a wooden skewer inserted in a muffin comes out clean.

Serve the muffins as is or with vanilla custard or whipped cream

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Chili Sin Carne

Jokainen amerikkalaisia tv-sarjoja katsonut on varmasti nähnyt kohtauksen, jossa pikkukaupungin tai korttelin kovimmat kotikokit vääntävät hiki hatussa chiliksi kutsumaansa ruokalajia kilpailua varten, ja jokaisella on tietenkin se paras ja aidoin resepti. Kyseessähän on tietenkin chili con carne, lihapata, joka maustetaan chilipaprikoilla. Lätäkön tällä puolella kyseinen ruokalaji taas näyttäytyy lähinnä surullisilla lounasravintoloiden ruokalistoilla. Olen aika varma, että niiden käsitys chili con carnesta on oikeasti vain uudelleen brändätty meksikonpata. Ananas tuntuu olevan niitä yhdistävä tekijä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koska chili con carne on tosiaan kilpailuruoka, sen koostumus on usein hyvin määrämuotoinen: iso osa kilpailuista kelpuuttaa resepteihin vain lihaa ja paprikaa mausteiden lisäksi. Joillain alueilla on tapana lisätä myös papuja, mutta toisten mielestä nekin ovat pyhäinhäväistys. Suhtautuminen chiliin on siis hyvin olla puristi, koska chili on äärimmäisen muunneltava ruokalaji, joka sopeutuu tarjolla oleviin raaka-aineisiin loputtoman hyväksyvästi. Oma lempparini onkin runsas Chili sin Carne, aka Chili con Vege, jossa pavut ja bataatti ottavat lihan paikan. Vielä kun lisää settiin munakoisoa, tuota kasvimaailman ulkofileetä, niin kuivaa jauhelihaa ei kaipaa pataansa enää edes paatunein sekaani. Tulisuuden tykkään pitää lähes minimissä, joten ruoka käy myös herkemmille suille. Tulisuutta voi lisätä oman maun mukaan vielä lautasella.

Tässä versiossa pääosaa tosiaan näyttelevät bataatti, munakoiso ja pavut. Lisäksi mukaan tulee maissia saatavuuden mukaan ja iso kasa mausteita. Muita käyttökelpoisia juureksia ovat esimerkiksi porkkana, palsternakka ja kiinteä peruna. Chiliä tykkään lisätä pääosin hot saucen muodossa vasta loppuvaiheessa, koska en halua ruoasta turhan tulista, vaan pikemminkin mausteista. Tämän ruokalajin selkäranka muodostuu bataatin ja maissin makeudesta ja mausteisuudesta, joita hot saucen etikkaisuus leikkaa sopivasti. Lopputulos on täydellisen tasapainoinen, mutta yhtä aikaa jännittävä lohturuoka, jota kannattaa tehdä isompi satsi tulevia päiviä varten. Chili nimittäin vain paranee uudelleen lämmitettäessä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lisukkeista sen verran, että chili ei välttämättä kaipaa seurakseen mitään, etenkään tämä juureksia sisältävä vegeversio. Itse kuitenkin pidän hiilarilisäystä tervetulleena, joten sen voi toteuttaa riisillä tai vaikka ohralla. Uusi suosikkini on litistetty täysjyväohra, joka on täydellisen rouhea lisäke lähes mille tahansa ruoalle. Ohrasta on saatavilla myös helmiversio, joka on koostumukseltaan jännän pehmeä ja liukas. Yhden annoksen tätä kyseistä chiliä lapioin ääntä kohti maissilastuilla, mikä on etenkin lounaalle erittäin kiva fingerfood-versio. Illallisella annoksen voi vielä kruunata grillatulla maissintähkällä, etenkin nyt sesonkiaikaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Chili Sin Carne
4-6 annosta

Ainekset
½ dl ruokaöljyä
1 pieni bataatti (300 g)
1 munakoiso (300 g)
2 sellerinvartta
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 rkl maustesekoitusta (ohje alempana)
2 rkl tomaattipyreetä
1 tlk kuorittuja tomaatteja
1 kasvisliemikuutio
4 dl vettä
1 tlk kidneypapuja
1 tuore maissi tai pieni tölkki säilykemaissia
2 rkl hot saucea (esim. Poppamies, Texas Pete)

Maustesekoitus
1 rkl savustettua paprikajauhetta
1 tl korianterinsiemeniä
1 tl jeeraa eli juustokuminaa
1 tl chiliä
1 tl oreganoa
½ tl sinapinsiemeniä
¼ tl muskottipähkinää
1 tl suolaa

Lisäksi
Täysjyväohraa, ohrahelmiä tai riisiä
Ranskankermaa tai kaurafraichea
Hot saucea
Grillattua maissia

  • Tee ensin maustesekoitus. Jos käytät jauhettuja mausteita, sekoita kaikki mausteet keskenään kulhossa. Jos käytät kokonaisia mausteita, jauha ne ensin morttelissa suolan kanssa ja lisää sitten jauhetut mausteet.
  • Kuori ja kuutio bataatti ja munakoiso. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli, halkaise ja viipaloi selleri.
  • Laita suuri pata tai kattila lämpiämään keskilämmölle. Lisää pataan öljy sekä kasvikset. Kuullota muutama minuutti kunnes sipuli on muuttunut läpikuultavaksi. Lisää kaksi ruokalusikallista maustesekoitusta ja paista minuutti. Lisää tomaattipyree ja sekoita se kasviksiin. Kaada mukaan säilyketomaatit, täytä tyhjä purkki vedellä ja lisää se pataan kasvisliemikuution kanssa. Sekoita ja anna chilin kiehahtaa ja laske sitten levyn lämpötila pienimmälle lämmölle. Peitä kannella ja anna hautua tunnin verran.
  • Jos käytät tuoretta maissia, leikkaa sen jyvät irti: pidä maissintähkää pystyssä leikkuulautaa vasten ja leikkaa hyvät irti veitsellä ylhäältä alas suuntautuvalla sahaavalla liikkeellä. Jos käytät säilykemaissia, valuta ja huuhtele maissi siivilässä. Valuta ja huuhtele myös kidenypavut.
  • Kun pata on saanut muhia tunnin, lisää mukaan maissi ja pavut ja anna hautua vielä kymmenen minuuttia. Ota sitten pata pois lämmöltä ja tarkista maku. Jos maku on vaisu, lisää hot saucea, maustesekoitusta tai suolaa makusi mukaan.
  • Keitä ohra tai riisi lisäkkeeksi paketin ohjeen mukaan. Jos haluat lisäkkeeksi grillattua maissia, voitele maissitähkät öljyllä ja grillaa tai paista pannulla vähän väliä käännelleen. Maissi on kypsää, kun sen väri tummuu hiukan. Mausta lopuksi suolalla.
  • Tarjoile chili sin carne lisäkkeineen ranskankerman (tai kaurafraichen) ja hot saucen kanssa.

Toivottavasti maistuu!

Nyt elokuussa alkaa sesonkitarjonta taas muuttua ja säilömishommiakin alkaisi olla tiedossa. Tarkoitus olisi vähän taas kiihdyttää julkaisutahtia, joten pysy langoilla!

-Toni

Everyone who has watched American tv-series knows the episode where there’s a food competition in town, and all the amateur cooks are making their very best chili. And naturally everyone thinks they have the best and most authentic recipe. The stew in question is, of course, chili con carne, a meat stew with a healthy dose of red hot chili peppers. Even though the dish is a legend in the Southern US, on this side of the pond it is mostly encountered on sad lunch cafeterias, that serve a sloppy and under-seasoned excuse for a chili as an easy yet ‘exotic’ lunch food alternative. Honestly, I’m pretty sure it’s the same concoction that used to be called ‘Mexico Stew’ in the 90s. At least they both included, quite inexplicably, pineapple.

As chili con carne is a competition food, its recipe is quite standard: a large part of the competitions allow only meat, peppers, and seasoning. In some areas, beans can be added, but even that is often regarded as a blasphemous act. To say the least, people tend to be quite fanatic about their chili. Luckily, we don’t need strict guidelines for our dinner chilis, as the concept itself is almost infinitely accommodating towards almost anything you have laying in your kitchen and pantry. My favourite version is this meat-free (actually vegan) Chili Sin Carne, a.k.a. Chili con Vege, where sweet potato and beans take the front stage. Add some eggplant, the sirloin of the vegetable world, and even the most hardened carnivore won’t cringe.

Like I said, sweet potato, eggplant, and beans are the main ingredients here. I like to add sweet corn to the stew, if available, and of course a heavy load of spices. Sweet potato and eggplant can easily be substituted with carrots, parsnips or waxy potatoes. I keep the seasoning quite mild and adjust the heat level with hot sauce just before serving, as I like my chili spicy instead of burning hot. The flavour base for this dish is built up on the sweetness of the sweet potato and corn, and the ample dose of spices. The vinegar kick of the hot sauce balances the flavours perfectly. The result is a perfectly harmonious yet at the same time exciting comfort food that keeps you fed for days to come, so make sure to make a big batch.

A word about side dishes: it is common to serve chili without any sides, and that is also the case with the veggie version. However, as a carb-o-holic, I like to add some rice or whole grain barley to fill up the bowl. One portion of this stew I shovelled down my pie-hole with nacho chips, and that was an excellent lunch as well. A grilled ear of corn makes the dish dinner appropriate, especially now that sweet corn is in season.

 

Chili Sin Carne
4-6 portions

Ingredients
½ dl vegetable oil
1 small sweet potato (300 g)
1 eggplant (300 g)
2 sticks of celery
1 onion
2 cloves of garlic
2 tbsp. spice mix (see below)
2 tbsp. tomato paste
1 can peeled tomatoes
1 vegetable stock cube
4 dl water
1 can kidney beans
1 fresh sweet corn or a small can of sweet corn
2 tbsp. hot sauce (e.g. Texas Pete)

Spice Mix
1 tbsp. smoked paprika
1 tsp. coriander seeds
1 tsp. cumin
1 tsp. chili powder
1 tsp. oregano
½ tsp. mustard seeds
¼ tsp. nutmeg
1 tsp. salt

For serving
Barley pearls or rice
Sour cream, or vegetable alternative
Hot sauce
Grilled sweet corn on the cob

  • Start with the spice mix. If using ground spices, just mix them in a small bowl. If using whole spices (coriander, cumin, mustard, oregano), grind them first in the mortar with the salt, then add the powdered spices.
  • Peel and cube the sweet potato and eggplant. Peel and mince the onion and garlic, split the celery sticks lengthwise and cut into pieces.
  • Place a large casserole or sauce pan on medium heat. Add the oil and vegetables, sauté until the onion becomes translucent. Add two tablespoons of the spice mix and cook for a minute. Add the tomato paste and mix. Add the peeled tomatoes with their juice. Fill the empty can with water and pour that in as well, along with the vegetable stock cube. Mix and bring to a boil, then lower temperature to minimum and cover with a lid. Let simmer for an hour.
  • If you’re using fresh corn cobs, cut the kernels from it: place the cob standing on a cutting board and cut the kernels loose with a knife with downward facing motion. If using canned corn, drain and rinse the corn in a sieve. Drain and rinse to the kidney beans too.
  • When the chili has been simmering for an hour, add the corn and beans and mix. Simmer for ten more minutes. Then remove the casserole from heat and check seasoning; add spice mix, hot sauce or salt if necessary.
  • Boil the rice or barley according to the directions on the package. If you want grilled corn as a side dish, brush the corn cobs with oil and grill turning often until slightly darker in colour. Sprinkle with salt.
  • Serve the chili and the side dishes with sour cream (or vegetable alternative) and hot sauce.

Hope you like it!

Oh, and happy August you guys! The changing month brings about quite radical changes in seasonal products, for example conserving berries and such become current again, so I plan to write a bit more often here, so do stay in touch!

-Toni

Persikka-rosmariini limonadi | Peach and Rosemary Lemonade

Hei siellä!

Useita viikkoja ehti taas vierähtää edellisestä kirjoituksesta. Suurin syy siihen on se, että olen pyörinyt viime aikoina keittiössä minimaalin vähän . Kesä on siitä loistavaa aikaa, että suurin osa kasviksista on täydessä sesongissa ja parhaimmillaan, joten ne eivät kaipaa krumeluureja tai monimutkaista reseptiikkaa ympärilleen loistaakseen. Varhaisperunat ovat tietenkin se kuuluisin esimerkki: ne eivät tarvitse keittämisen jälkeen kuin nokareen voita kylkeensä, eikä niiden herkullisuutta saa siitä oikein enää lisättyä kikkailulla. Samalla tavalla monia kauden herkkuja kannattaa syödä yksinkertaisesti maustettuna ja grillattuna, jotta laadukkaat ainekset pääsevät oikeutetusti parrasvaloihin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
(Yhden sesonkivinkin voisin kyllä antaa ihan siltä varalta, ettei joku ole sitä vielä muualta lukenut: grillikasvisten raikkain kaveri on nimittäin pieni sydänsalaatti, joka leikataan puoliksi, maustetaan oliiviöljyllä, sitruunamehulla ja suolalla ja pippurilla ja sitten grillataan pari minuuttia. Kokeile ihmeessä!)

Kesällä juomat nousevat tärkeämpään osaan, kuin muina vuodenaikoina, koska vedentarve yleensä lisääntyy lämpimällä säällä. Itse en oikeastaan tykkää juoda hanavettä jostain syystä (paitsi todella kylmänä), joten jääkaapissa on usein jos jonkinlaista jäähdykettä. Viime vuodet vakiokaveri on ollut kylmäuutettu tee (vesikannuun muutama teepussi ja pala sitruunaa, sitten jääkaappiin pariksi tunniksi, sokeria ei tarvitse lisätä), mutta toinen kesäsuosikki kauden hedelmistä on persikoista tai nektariineista tehty lemonade, joka maustetaan rosmariinilla. Rosmariinia harvoin käytetään makeissa resepteissä, mutta tässä se korostaa hienosti persikan makua jo tuo viilentävää yrttisyyttä sekä syvyyttä makuun.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä juomasiirappi on myös varsin helppo tehdä, eikä se vaadi mitään erikoistyökaluja. Kannattaa vain valita mahdollisimman kypsiä persikoita tai nektariineja. Tämä on myös aivan erinomainen resepti niille persikoille, jotka ovat menneet ryppyisiksi ja ylikypsiksi (mikä tapahtuu ainakin minulla silmänräpäyksessä). Sokeria voi käyttää tai olla käyttämättä oman maun mukaan, samoin sitruunamehua. Rosmariinia riittää yksi oksa, joten koko puskaa ei tarvitse kyniä. Valmis tiiviste laimennetaan vedellä, kuplavedellä tai sitruunalimsalla suoraan kannuun tai lasiin. Ginger beer sopii myös kokeilunhaluiselle lantringiksi!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täällä rosmariini kasvaa kasuaalisti seinää pitkin | Here in the south rosemary is a casual weed


Persikka-rosmariini limonadi
Ainekset
1 kg persikoita tai nektariineja
3 dl vettä
sokeria
sitruunamehua
1 oksa rosmariinia

  • Pilko persikat tai nektariinit neljään osaan ja poista niiden kivet. Laita lohkotut hedelmät kattilaan ja lisää vesi. Laita kattila liedelle ja kuumenna kiehuvaksi välillä sekoitellen. Laske lämpötilaa ja anna poreilla hiljakseen vartin verran, tai kunnes hedelmät ovat pääosin hajonneet ja liemi on muuttunut sakeaksi. Lisää sokeria oman maun mukaan ruokalusikallinen tai enemmän, sekoita.
  • Laita siivilä kuumuutta kestävän kulhon päälle ja kaada hedelmäliemi siivilän läpi kulhoon. Painele siivilään jääneistä hedelmistä vielä mehut lusikalla. Laita rosmariinioksa liemen joukkoon ja anna maustua vartin verran. Ota sitten rosmariini pois ja lisää sitruunamehua sen mukaan, kuinka kirpeää limonadia haluat. Pullota ja laita jääkaappiin viilenemään. Valmis tiiviste säilyy jääkaapissa viikon verran.
  • Sekoita lasissa tai kannussa noin kolmasosa tiivistettä ja kaksi kolmasosaa vettä, kuplavettä tai limsaa. Tarjoile jääpalojen kanssa. Voit koristella lasin rosmariinioksalla.

Vinkki! Voit lorauttaa myös tujauksen giniä lasiin, jos alkoholillista versiota kaipaat.

No nyt on kesäjuomat kohdillaan, joten kesälaitumille siitä ilakoimaan!

-Toni

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hi there!

Several weeks passed by since the last post. The main for that is the fact that I have not spent many moments in the kitchen lately. Summer is feast of seasonal fruit and veggies, and they don’t really need any complicated recipes to give them a boost; they are more than fine on their own. New potatoes are a prime example: they are best freshly picked and boiled and served with a little bit of butter, and no fancy recipe is gonna top that. Similarly, most of the seasonal treats are at the best when seasoned lightly and grilled. That way you can showcase the magnificent ingredients.

(I do have one seasonal veggie tip, in case you haven’t heard it somewhere else: little gem lettuces are the newest addition to grilled vegetables and the most refreshing one: just half the lettuces, season with olive oil, lemon juice, salt, and pepper, and grill for a few minutes. Delish!)

One thing about summer is special compared to other seasons: the need for hydration is greatly increased. So it’s time for drink recipes! I personally don’t like to drink tap water (except if it’s really cold), so there is usually a brigade of drinky things in the fridge. Lately my go-to drink has been cold-brewed tea (pop a couple tea bags in water jug with a slice of lemon and let brew in the fridge for a couple of hours, no sugar required), but my other summer favourite is peach and rosemary lemonade. Rosemary is rarely used in sweet recipes, but in this recipe it highlights the peach (or nectarine) and brings some much-needed herby refreshment and deepness to the flavour.

This syrup is easy to make, and no special equipment is required. I recommend choosing very ripe peaches or nectarines. Also, this is a perfect recipe for those over ripened and wrinkly peaches (my peaches always go from ’raw’ to ’overripe’ in a heartbeat). Sugar can be added (or withheld) to your liking, same with the lemon juice. One sprig of rosemary is plenty, so no need to trim down a whole bush. The syrup can be topped with water, sparkling water, or even lemon soda, if your sweet tooth is acting up. If you are an adventurous spirit, do try ginger beer as well!

Peach and Rosemary lemonade
Ingredients
1 kg peaches or nectarines
3 dl water
sugar
lemon juice
1 sprig of rosemary

  • Quarter the peaches or nectarines and remove the stones. Place the quartered fruit into a sauce pan and add the water. Turn on the stove and bring the mixture to a boil, then reduce heat to simmer. Cook for about 15 minutes on low heat, or until most of the fruit has been reduced to a pulp. Add some sugar (from 1 tbsp. to 1 dl) and mix.
  • Place a sieve on a heat-resistant bowl. Pour the fruit mixture through the sieve. Press the fruit pieces in the sieve to extract all of the juice. Place the rosemary sprig in the bowl and let steep for about 15 minutes. Then remove the rosemary, and add lemon juice until desired level of acidity is achieved. Bottle and cool in the fridge. The syrup should keep for about a week in the fridge.
  • When ready to serve, mix about one third of syrup and two thirds water, sparkling water or soda in a glass or jug. Serve with ice and garnish with a rosemary sprig.

Tip! Feeling boozy? Add a splash of gin to your drink.

So there you have it, summer refreshment in a glass. Off you go to play in the sun (but don’t forget your SPF!)

-Toni

OLYMPUS DIGITAL CAMERA