Ramen Soup

Heh, syksyhän ehti pitkälle edellisen kirjoituksen jälkeen. Ainakin täällä etelässä tuntuu olevan komein ruska vuosiin, kun puut vaihtavat vuorotellen väriään keltaiseen, oranssin ja punaisen eri sävyihin ja lopulta ruskeaan. Siihen tule kiinnitettyä huomiota erityisesti siksi, että asuntomme joka ikkunasta näkyy suoraan suuria lehtipuita, joista iso osa on vielä vaahteroita. Väriloiston puutteesta ei voi siis ainakaan valittaa. Lisäksi sää on hellinyt poutaisena ja varsin lämpimänä viime viikot, joskin nyt Karibian hurrikaanien rippeet saivat asiaintolan kääntymään epävakaampaan suuntaan.

Keittiössä on monista syistä ollut hiljaista, ja olenkin kokkaillut lähinnä nopeita aterioita, niitä kuuluisia arjen pelastajia. Instagramin puolella ovatkin vilahtaneet frittatat, maissit ja muut helpot ja nopeat safkat. Niistä voisi tietenkin kirjoitella tännekin enemmän, koska moni tuntuu etsivän inspiraatiota nopeisiin ja helppoiin arkiruokiin netistä .

OI001398-01.jpeg

Tämä resepti ei varsinaisesti mikään pikaruoka ole, joskin monia esikuviaan selväsi nopeampi ja helpompi. Syksyn tullen katseet ja nenät kääntyvät luontaisesti mausteisia tuoksuja kohti, kun keitot ja padat alkavat kiinnostaa taas vaihteeksi. Tällä kertaa kokkailin mausteista ramen-keittoa. Japanilainen ramen-nuudelikeitto on valloittanut maailman jo kauan sitten pikanuudeleiden muodossa, mutta viime vuosina myös vähän aidompana variaationa. Japanilainen ruokafilosofia pyörii hyvin pitkälle erilaisten liemien ja keittojen ympärillä: moni on varmasti kuullut kombu-merilevästä ja bonito-tonnikalahiutaleista keitetystä dashiliemestä, joka on esimerkiksi misokeiton pohjana, mutta Japanista löytyy monia muitakin perusliemiä. Ramennuudelikeitossa liemi on usein perusdashia maustetumpi ja paksumpi.

Tässä reseptissä käyttämäni liemi on paljon velkaa Eeva Kolun ramenreseptille, jota olen muutellut entistä tuhdimman makuiseksi. Japanilaisissa resepteissä tuskin käytetään tällä tavalla mausteita, mutta ne sopivat syksyyn erinomaisesti: neilikka lämmittää, inkivääri tuo potkua, chili tulisuutta ja tähtianis raikkautta. Kuivattu herkkutatti tuo hirmuannoksen täyteläistä umami-makua, joten tämä liemi kelpaa varmasti lihansyöjällekin. Mausteiden käyttäminen nopeuttaa liemen maun kehittymistä, joten keittelyyn ei tarvitse käyttää tuntikausia. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, koska erityisesti liika tähtianis pilaa keiton helposti.

OI001405-01.jpeg

Nuudeleissa on myös suuria eroja: Japanissa suosittuja ramen-nuudeleiden lisäksi ovat myös esimerkiksi udon- ja soba-nuudelit, joita voidaan tarjota keiton lisäksi vaikka riisin tapaan lisäkkeinä. Japanissa nuudeleita saa myös tuoreena, mutta Suomessa sellaisesta on turha haaveilla. Suosittelen kuitenkin vilkaisemaan nuudelihyllyllä eri paketteja ja valitsemaan sellaisen nuudelin, jossa ei ole turhia lisäaineita ja jonka keittoaika on viiden minuutin tienoilla. Pikanuudelit ovat valmiiksi kypsytettyjä, joten ne menevät mössöksi tällä tavalla tehtynä turhan helposti.

Nuudelit liemessä eivät kuitenkaan ole kovin ravitsevaa ruokaa, joten päälle kannattaa kasata erilaisia päällysteitä, kuten soijapapuja, maissia, keitettyä kananmunaa, kaalia, tofua, viipaloitua kanaa tai oikeastaan mitä tahansa mitä mieli tekee. Näillä päällysteillä keitosta saa ruokaisamman, kauniimman ja ehkä myös vähän terveellisemmän, jos pysyttelee kasvikunnan tuotteissa lihattoman lokakuun kunniaksi.

OI001407-01.jpegOLYMPUS DIGITAL CAMERAOI001410-01.jpeg

Ramen-keitto
Kaksi annosta

Liemi
1 litra kasvislientä
pala inkivääriä
muutama pala kuivattua herkkusientä
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 tähtianista
4 kokonaista neilikkaa
1 laakerinlehti
1 tl chilihiutaleita
2 rkl soijakastiketta
1 tl riisiviinietikkaa
½ tl paahdettua seesamiöljyä
loraus sitruunamehua

Lisäksi
Munanuudeleita
Keitettyjä kananmunia (8 min on hyvä keittoaika)
Soijapapuja (pakasteesta tai säilykkeenä)
Maissia (tuoreena tai säilykkeenä)
Lehtikaalia
Paprikaa
Retiisiä
Seesaminsiemeniä

  • Jos käytät kananmunia, keitä niitä ensin 8 minuuttia ja laita viilentymään kylmään veteen ennen kuorimista.
  • Kuori ja viipaloi inkivääri, kuori ja murskaa valkosipuli sekä kuori ja lohko sipuli.
  • Mittaa kasvisliemi kattilaan ja nakkele mukaan kaikki liemen ainesosat paitsi sitruunamehu. Kuumenna kiehuvaksi ja laske sitten lämpö pienelle ja anna porista noin 20 minuuttia. Lisää lopuksi valmiiseen liemeen loraus sitruunamehua.
  • Keitä nuudelit paketin ohjeen mukaan. Valuta kypsät nuudelit, jaa tarjoilukulhoihin ja siivilöi lientä päälle kunnes nuudelit lähestulkoon peittyvät.
  • Leikkaa kanamunat neljään osaa, leikkaa lehtikaalia ohuiksi suikaleiksi, pilko retiisit ja paprika. Asettele täytteet keiton päälle joko näteiksi pinoiksi tai oman tyylin mukaan. Ripottele päälle vielä seesaminsiemeniä.
  • Tarjoile soppa syömäpuikkojen ja lusikan kanssa: puikoilla syödään nuudelit ja isommat täytteet, maissit ja muut pienet kannattaa suosiolla lusikoida. Japanilaisittain liemi ryystetään kovaäänisesti suoraan kulhosta.

Noniin, siinä olisi syksyn ensimmäinen keittoresepti. Ramenkeitto on yhtä aikaa ravintoa vatsalle ja silmille ja se pitää alkusyksyn kylmän etäällä.

Värikästä viikkoa!

-Toni

OI001414-01.jpeg

Well, the fall has gotten pretty far since my last post. Here in southern Finland, the fall foliage of the trees has been spectacular this year as the leafs have been fading from green to yellow and multitude of shades of orange and red, before turning brown. I’ve been observing the change quite closely as our building is basically encircled with maples, birches, and rowans and they are visible from every window. Also, the weather has been gentle with a dry fortnight period and relatively warm temperatures. However, that changed quickly as the remnants of the Caribbean hurricanes are reaching the Scandinavia carried by the Gulf Stream, so it’s about to get wet and cold.

My kitchen has been awfully quiet these last few weeks, and I have been cooking exclusively quick and easy dishes, like the frittatas and sweetcorn that you might have seen on my Instagram. I should perhaps write more about the quick and easy foods, since that’s what many people seem to be looking up on blogs.

This recipe, however, isn’t super quick, but it is much easier and quicker than many of the original recipes for this dish. The fall winds guide the nose and the gaze towards spices, and soups and stews feel appropriate after the hotter seasons. This spiced up version of the Japanese ramen soup fits the bill perfectly. The ramen soup conquered the Occident already a long time ago in the form of instant noodles, but fortunately some more authentic versions have recently surfaced even here in the North. The base and heart of the dish is the broth. Different broths form the backbone of Japanese cooking in general: many have heard of the ubiquitous dashi, which is boiled from kombu seaweed and bonito tuna flakes, that is used as the base for the miso soup, but that’s just the tip of the iceberg. The broth used for ramen is usually richer and spicier than your average dashi.

This recipe for the broth is based on Eeva Kolu’s recipe that I tweaked to be even richer in umami flavour. I doubt the Japanese use spices like this in their broths, but they do add a whole lot of punch to the broth: the cloves add warmth, ginger adds a zing, the, the chili brings the heat, and the star anise freshens everything up. The dried porcini mushrooms add a huge amount of savoury flavour that will fool any meat lovers. Using spices also makes it easier to achieve the richer flavour without a long simmering time. Be careful with the spices, though: especially the star anise becomes very cloying if used to much.

Do pay attention to the noodles as well. The Japanese have several different noodles, like the ramen, soba and udon, which can also be served as a side dish instead of rice. Some places make their own fresh noodles for their ramen soups, but I can’t even dream about such things here in Finland. I recommend browsing through the noodle selection at the supermarket or Asian food store and choose the noodles that have as little extra ingredients as possible and a cooking time around 5 minutes. The instant noodles are pre-cooked and become mushy when used like this, so steer clear of them.

Noodles in broth doesn’t really tick many boxes of your nutritional needs, so adding toppings on the ramen soup is advisable. Edamame (green soy beans), sweetcorn, boiled eggs, kale, cabbage, tofu, or sliced chicken or meat work all perfectly well, or you can use whatever you have handy. These toppings can also be used to make the dish a bit healthier if you choose vegetables and other healthy products. Colourful vegetables make the soup also very photogenic.

Ramen Soup
Two servings

Broth
1 litre vegetable stock
a piece of ginger
couple pieces of dried porcini mushrooms
1 small onion
1 garlic clove
2 star anise
4 whole cloves
1 bay leaf
1 tsp. chili flakes
2 tbsp. soy sauce or tamari
1 tsp. rice wine vinegar
½ tsp. toasted sesame oil
a splash of lemon juice

Noodles and Add-ons
Egg noodles
Boiled eggs (I prefer 8-minute eggs)
Soy beans (frozen or canned)
Sweetcorn (fresh or canned)
Kale
Peppers
Radish
Sesame seeds

  • If you are using eggs, boil them first for 8 minutes and cool in cold water before peeling.
  • Peel and slice the ginger, peel and crush the garlic, and peel and quarter the onion.
  • Measure the vegetable stock into a saucepan, bring to a boil and add all other ingredients for the broth into the saucepan, except for the lemon juice. Bring again to a boil, reduce heat to simmer and cook for a good 20 minutes. Add a splash of lemon juice and set aside.
  • Cook the noodles per instruction on the package. Drain and divide into serving bowls. Pour the hot broth over the noodles until they are covered.
  • Quarter the eggs, slice the kale into thin strips, slice the radish and peppers. Place the toppings on the soup in neat little piles, or according to your artistic vision. Sprinkle with sesame seeds for garnish.
  • Serve the soup with chopsticks and a spoon: the chopsticks are used to eat the noodles and bigger toppings, the spoon to eat the broth and smaller pieces like the corn. The Japanese slurp the broth loudly from the bowl, so you can try that too.

There you go, the first soup of the season. I love how the ramen soup is a feast not only for your mouth and stomach, but your eyes as well. It also keeps the gentle chill of the early fall away.

Have a great week!

-Toni

Papu-valkosipulikeitto | White Bean & Garlic Soup

Papu-valkosipulikeitto

Melkein arvaan mitä otsikon perusteella ajattelet, mutta anna kun perustelen. Tämä soppa on nimittäin äkkiseltään nimettynä tämänhetkinen lempparini, usko pois. Ei ehkä tulisi ensimmäisenä mieleen, koska kyseinen soppa ei sisällä voita eikä kermaa eikä oikeastaan mitään, mitä usein pidetään hyvän keiton perusraaka-aineina. Tämän keiton salaisuus on kuitenkin liemessä, joita on oikeastaan kaksi: pavut ensin keitetään mausteliemessä, jolloin ne imevät huimasti makua itseensä, ja sitten vielä varsinaiseen keittoon loihditaan oma liemensä.

Alun perin resepti on Peter Millerin Lunch at the Shop -opuksesta, jossa on reseptejä työpaikan yhteisöllisiin lounasruokailuihin. Konsepti on mielenkiintoinen ja hauskan nostalginen, mutta itse kirjaa tai tämän keiton alkuperäistä reseptiä en ole omin silmin nähnyt, sillä nappasin reseptin toissa kesän Kinfolkista. Keitto on pettävän yksinkertainen: papujen lisäksi tarvitaan vain muutama kynsi valkosipulia, yksi sipuli, sellerinvarsi, valmista lientä (tai fondia) sekä suolaa ja pippuria. Lisäksi keiton päälle voi nakata esimerkiksi makkaraa, paahdettua sipulia ja lehtipersiljaa, mutta se ei ole pakollista.

Tähän soppaan pätee sama kuin oikeastaan kaikkiin yksinkertaisiin ruokiin: kun raaka-aineita on vähän, niiden täytyy olla ensiluokkaisia. Älä siis oikaise ja keittele soppaa purkkipavuista, se ei toimi. Osta pavut kuivattuina, esimerkiksi Go Green -merkin valikoimassa on Öölannissa (!) viljeltyjä valkoisia papuja, jotka ovat likipitäen täydellisiä. Niiden kypsentämiseen menee noin 90 % tämän reseptin vaatimasta ajasta ja vaivasta, joten kun se on hoidettu, on keitto melkein valmis.

Kuivatuissa pavuissa on se hidastava tekijä, että ne kannattaa liottaa yön yli. Liottaminen turvottaa pavut usein yli kaksinkertaisiksi ja lyhentää huomattavasti niiden keittoaikaa. Aikaa liottaminen tietenkin vaatii, mutta vaiva on minimaalinen: kumoa pavut kattilaan, laske päälle vettä (ja lusikallinen ruokasoodaa) ja anna seistä yön yli. Pavut voi keittää myös ilman liotusta, mutta silloin ne eivät turpoa yhtä paljon eivätkä mureudu ihan samalla tavalla. Lisäksi keittoaika voi jopa tuplaantua.

wp-1478101730421.jpg

Tältä pavut näyttivät ennen liotusta …| The beans pre-soak…

wp-1478101727209.jpg

…ja tältä liotuksen jälkeen | …and here post-soak

wp-1478101724134.jpg

Makuraaka-aineet kehiin ja pata tulille! | Add the aromatics and fire it up!

wp-1478101720965.jpg

Viimein kypsiä papuja kattilallinen | Finally a potful of cooked beans

Maultaan keitto on täyteläinen ja lempeä, ei ollenkaan pistävän valkosipulinen. Keittohan on perusreseptiltään vegaaninen, ellei sitten sitä makkaraa päälle heittele. Lisäksi se on gluteeniton, maidoton, pähkinätön… Ainoastaan selleri taitaa olla ainoa herkistävä raaka-aine, ja senkin voi korvata vaikka toisella sipulilla tai palalla jotain juuresta. Pavuissa on lisäksi proteiinia ja kuitua runsaasti. Joten alahan liottaa niitä palkokasveja 😉

Papu-valkosipulikeitto
4 annosta

Ainesosat

Pavut
380 g kuivattuja valkoisia papuja
1 tl ruokasoodaa
1 sipuli
1 sellerinvarsi
2 kynttä valkosipulia
2 laakerinlehteä
1 tl suolaa

Keitto
annos keitettyjä papuja (ks. yllä)
oliiviöljyä
2 kynttä valkosipulia hienonnettuna
3,5 dl kana- tai kasvislientä
suolaa ja pippuria

Ehdotuksia lisukkeiksi
Paistettua bratvurstia
Lehtipersiljaa
Paahdettua sipulia

  • Liota ensin pavut. Mittaa ne kulhoon tai muuhun astiaan, jossa ne mahtuvat turpoamaan vähintään kaksinkertaiseksi. Laske päälle runsaasti vettä ja lisää lusikallinen ruokasoodaa, jos sitä löytyy kaapeistasi. Sooda auttaa papuja imemään nestettä. Jätä pavut likoamaan yön yli.
  • Kaada lionneista pavuista neste pois ja huuhtele pavut vielä uudelleen. Siirrä pavut kattilaan ja kaada runsaasti vettä perään (veden pinta saa olla ainakin 10 cm papujen yläpuolella). Laita kattilaan myös kuorittu sipuli, kuoritut valkosipulinkynnet, puolitettu sellerinvarsi, laakerinlehdet sekä suola.
  • Laita kattila liedelle, kiehauta, laske lämpötilaa ja anna papujen porista hiljalleen. Papujen kypsyminen pehmeiksi vie vaihtelevasti aikaa, joten kokeile kypsyyttä ensimmäisen kerran noin 45 min keittämisen jälkeen. Kypsymiseen voi kuitenkin mennä pitkälti toistakin tuntia.
  • Kun pavut ovat täysin pehmeitä, ota kattila liedeltä ja ongi sipulit ja muut mausteet pois kattilasta. Jos käytät kaikki pavut heti, valuta neste pois. Pavut säilyvät myös jääkaapissa keitinliemessään viikon tulevaa käyttöä varten.
  • Kun olet valmis keiton tekemiseen, laita kattila liedelle lämpiämään keskilämmölle. Lorauta kattilaan runsaasti oliiviöljyä. Lisää kattilaan hienonnetut valkosipulinkynnet ja kuullota niitä muutama minuutti (älä ruskista). Lisää kattilaan valutut pavut ja paista taas muutaman minuutin verran.
  • Lisää kattilaan liemi (sitä on ohjeessa niukasti, voit lisätä määrää halutessasi) ja pippuri, tarkista tarvitaanko lisää suola. Kiehauta vielä kerran.
  • Ota kattila liedeltä ja soseuta noin kolmasosa pavuista sauvasekoittimella tai vaikka perunasurvimella. Murskatut pavut suurustavat liemen ja tekevät keiton rakenteesta paksumman.
  • Kauho soppa lautaselle ja lorauta päälle vielä vähän hyvää oliiviöljyä. Täydennä halutessasi lisukkeilla ja leivällä.

No, vakuutinko? Meneekö papusoppa testiin?

-Toni

wp-1478101716635.jpg

White Bean and Garlic Soup

I think I know what you’re thinking, but humour me. Believe me when I say this is probably my favourite soup currently.  I know it doesn’t seem that special; it has no cream nor butter or, in fact, any of the usual comfort food characteristics one often find in sumptuous soups. The secret of this soup is in the broth, or in the broths: first the beans are cooked in a broth with onion, garlic and celery, and then the actual soup is made with chicken or vegetable stock and more garlic.

Originally this soup is from Peter Miller’s book Lunch at the Shop, in which he presents lunches that can be eaten communally at the work place. The concept is nice and nostalgic but I have never seen the book or recipe in the flesh – this version of the soup was snatched from Kinfolk last year. The recipe is deceptively simple: in addition to the white beans, you’ll only need an onion, couple of cloves of garlic, a stick of celery, chicken or vegetable stock and salt and pepper. The soup can be finished with fried sausage, roasted onion and parsley, but that’s optional.

There’s one universal truth about simple foods that’s valid here also: when there’s only a couple ingredients, you need to make sure to use the best option available. So, under no circumstances try to make this soup with canned white beans; that shortcut unravels the whole concept. Buy the beans dry and preferably organic. In the Nordic countries, a Swedish brand Go Green has fantastic dried white beans grown in Öland. Cooking the beans takes about 90% of the time and effort in this recipe, so after that’s done the soup is basically ready. Almost.

The hindering thing about dried beans is the fact that they need to be soaked overnight. Soaking doubles the volume of the beans and shortens their cooking time, so it’s easily worth the time. Soaking might be time consuming but it certainly is effortless: just pour the beans in a pot, cover with water (and add a teaspoon of baking soda) and forget about them. The beans can be cooked without the soaking, but they don’t absorb as much water and therefore won’t be as tender and plump. Additionally, the cooking time can be even double compared to that of the soaked beans.

The flavour of this soup is creamy and mellow; the garlic won’t bite here. The basic recipe is even vegan (unless you decide to put sausage on top). It’s also gluten free, dairy free, nut free… The only common allergen here is the celery, which can be replaced with another onion or a piece of some root vegetable. The beans also contain lots of protein and dietary fibre. So go on, start rinsing your beans 😉

White Bean and Garlic Soup
4 servings

Ingredients

Beans
380g dried white beans
1 tsp. baking soda
1 onion
2 cloves of garlic
1 stick of celery
2 bay leaves
1 tsp. salt

Soup
batch of cooked beans (see above)
olive oil
2 cloves of garlic, minced
3,5 dl chicken or vegetable stock
salt and pepper

Suggestions for serving
Fried bratwurst sausage
Flatleaf parsley
Fried crispy onion

  • Soak the beans: put the beans in a pot that allows them to at least double in volume and cover with plenty of water. Add a teaspoon of baking soda if you have some, it helps the beans to absorb more water. Leave to soak overnight.
  • Pour away the water from the beans and rinse once more. Transfer the beans into a pot and cover with a generous pour of water (at least 10 cm of water over the beans). Add a peeled onion and garlic cloves, a halved stick of celery, bay leaves and salt. Put on heat, bring to a boil, reduce heat and let simmer on medium low heat. The cooking takes anywhere between 45 minutes and 2 hours, so taste the beans often to see when they are done.
  • When the beans are completely soft, remove from heat and fish out the onion and other flavourings. If you use the beans right away, drain. The beans can also be kept in the fridge in their cooking liquid for up to a week.
  • When you are ready to make the soup, place a pot on medium heat and pour in a generously olive oil. Add the minced garlic and sauté until fragrant (don’t brown). Add the drained beans, mix and cook for a couple of minutes.
  • Add the stock (there’s not a lot of stock in the recipe, you can add more if you want a thinner soup) and pepper, check if the soup needs more salt. Bring to a boil.
  • Remove the pot from heat and mash about a third of the beans with a handheld mixer or potato masher. The mashed beans thicken the soup nicely.
  • Ladle the soup on to plates, and garnish with a drizzle of olive oil. Add parsley, crispy onion and sausage, if that’s your thing. Serve with nice crusty bread.

Well, did I manage you convince you? Fancy some bean soup now, heh?

-Toni

Thai Red Curry Lentil Soup

Hei siellä!

Tässä ehti lipsahtaa muutama viikko radiohiljaisuutta edellisen postauksen jälkeen. Vähän on ollut kevyttä syyslomailua sun muuta, mutta nyt on aika palata ruotuun. Ilmoittauduin myös auktorisoidun kääntäjän tutkintoon, joka on ensi kuussa, joten täytyy alkaa harjoitella siihenkin.

Leipominen on kiinnostanut viime aikoina pitkästä aikaa poikkeuksellisen paljon, ja muutama sellainen resepti on tuloillaan. Kokkaillaanpas kuitenkin jotain suolaista välillä kuitenkin, ettei täysin sokerihuuruissa tarvitsisi kuitenkaan kulkea. Tämä keitto on yksi Ottolenghin kirjojen suosikkiresepteistäni, ja se on varma karkottamaan kylmyyden ja täyttämään vatsan; tämän keiton jälkeen raavainkaan lihansyöjä ei nimittäin valita kasvisruoan olevan kevyttä höttöä. Punaiset linssit maustetaan thaimaalaisittain punaisella curryllä ja surautetaan tasaiseksi sopaksi. Nälkä ja kylmyys pysyvät takuulla tovin loitolla.

Keiton pääasiallinen maustaja on valmis punainen currytahna, jota saa melkeinpä kaikista marketeista. Sen makuja kuitenkin syvennetään lisäämällä sitruunaruohoa ja kaffirlimeä, joita saa pakasteena thaikaupoista ja isoista marketeista (sitruunaruohoa vihannesosastolta, kaffirlimeä kuivattuna maustehyllystä). Pelkällä tahnallakin kuitenkin pärjää, joten puuttuvien mausteiden takia soppaa ei kannata jättää keittelemättä. Entistä ruokaisemmaksi keiton saa heittämällä mukaan myös palan bataattia tai perunaa.

Linssikeitto punaisella curryllä
by Yotam Ottolenghi
3-4 annosta

Ainesosat

1 sipuli
3 rkl öljyä
2 rkl punaista currytahnaa
1 sitruunaruohon varsi
4 kaffirlimenlehteä (pakasteesta) tai 8-10 kuivattua (marketeissa maustehyllyssä)
250 g punaisia linssejä
7 dl (kuumaa) vettä
1 purkki kookosmaitoa tai -kermaa
2 rkl soijakastiketta
2 rkl limemehua

Päälle: sugar snaps -herneitä tai muuta vihreää, korianteria, chiliöljyä

        Pilko sipuli, kuumenna kattila keskilämmöllä ja lisää siihen öljy. Kuullota sipulia kattilassa noin 10 min miedolla lämmöllä, älä ruskista.

        Lisää kattilaan currytahna, paista minuutin verran sipulin kanssa

        Lisää kaffirlimenlehdet, linssit, kuuma vesi ja kaulimella pehmennetty sitruunaruoho. Sekoita ja kiehauta. Laske sitten lämpötilaa niin, että keitto kiehuu hiljalleen noin 20 min, tai kunnes linssit ovat täysin kypsiä.

        Ota kattila pois liedeltä, poista sitruunaruoho ja kaffirlimen lehdet ja soseuta keitto sauvasekoittimella tai tehosekoittimella. Lisää kookosmaito tai -kerma, soija ja limemehu. Maista ja lisää mausteita tarvittaessa. Laita kattila takaisin hellalle ja kuumenna uudestaan.

        Keiton päälle kannattaa ripotella jotain vihreää ja rapeaa. Jos käytät tuoreita sugar snaps -herneitä, kiehauta niitä minuutin verran ja silppua ohuiksi viipaleiksi. Pakastetut herneet voi vaan sulattaa lämpimässä vedessä ja pilkkoa. Revi korianteria vähän pienemmäksi.

        Kauho keitto lautaselle, lisää päälle herneitä, korianteria ja chiliöljyä halutessasi.

Vinkki!

Voit tehdä itse mausteista chiliöljyä kuullottamalla kattilassa sipulia, valkosipulia, inkivääriä, punaista chiliä ja curryjauhetta tilkassa öljyä viitisen minuuttia. Lisää sitten muutama desi öljyä, anna maustua puolisen tuntia ja siivilöi mausteöljy pulloon. Säilyy jääkaapissa kuukauden.

Sellainen soppa tällä viikolla, mitäs piditte?
Ensi kerralla ehkäpä jotain makeaa taas…

-Toni

Hi folks!

It’s been a quiet couple of weeks here, sorry for that. I’ve been having a little time off, but it’s time to step back in the game. So back to writing and back to practising for the certified translator exam next month that I signed up for, yikes!

Lately I have been interested in baking, more than in many years. Therefore, there might be some sweet and fluffy recipes coming your way, but let’s make something savoury this time. This lentil soup is one of my favourite recipes from Ottolenghi, and it’s sure to keep the cold at bay and your tummy full. Even the most hardcore carnivore won’t complain how vegan food is too light and dissatisfying after eating this. The red lentils are seasoned with red curry paste and then blitzed to a velvety consistency. You won’t have to worry about cold or hunger for a while.

The main flavour component here is the red curry paste that is widely available in markets. Additional lemongrass and kaffir lime leaves are thrown in to deepen the flavour, but you can skip them if you can’t find them; the paste should already have some in its ingredients. If you want to make the soup even heartier, throw in a piece of sweet potato too!

Thai Red Curry Lentil Soup
by Yotam Ottolenghi
3-4 servings

Ingredients

1 onion
3 tbsp. oil
2 tbsp. red curry paste
1 stem of lemongrass
4 kaffir lime leaves (frozen) or 8-10 dried
250 g red lentils
7 dl hot water
1 can coconut milk or cream
2 tbsp. soy sauce
2 tbsp. lime juice

For serving: sugar snap peas or something else that is green and crunchy, coriander and chilli oil.

        Chop the onion. Heat a kettle on medium heat, add the oil and onion. Cook the onion for about 10 minutes, but do not brown.

        Add the red curry paste and cook for a minute.

        Add the lime leaves, bashed lemongrass, lentils and hot water. Mix and bring to a boil. Lower the heat and let simmer for about 20 minutes, until the lentils are completely soft.

        Remove from heat and take out the lime leaves and lemongrass. Blitz the soup with a blender or an immersion blender until the soup until completely smooth. Add the coconut milk, soy sauce and lime juice, mix. Taste and add seasonings, if necessary. Heat the soup again, and it’s ready for serving.

        If you use fresh sugar snaps, boil them for a minute before slicing. Frozen sugar snaps don’t need to be cooked, just thaw them and slice. Shred the coriander.

        Serve the soup with the sugar snaps and coriander and optionally with chilli oil.

Tip!

You can make your own spicy chili oil by frying some onion, garlic, red chili, ginger and curry powder with some oil for 5 minutes. Add more oil and let infuse for 30 minutes before pouring through a sieve into a bottle or jar. Keeps in the fridge for a month.

That’s it folks, does this soup tickle your fancy?
Next time I might serve something sweeter…

-Toni


Ribollita

Kun syksyn viileys alkaa hiipiä luihin ja ytimiin, tarvitsee laittaa soppa tulille. Keitot ovat yleisestikin täydellistä syys- ja talviruokaa kaikessa lämmittävyydessään, mutta muutama on ylitse muiden. Yksi niistä on toscanalainen ribollita, leipäkeitto.

Marketista löytyi cavolo neroa (tai mustakaalia tai palmukaalia tai dinosauruskaalia tai miksi ikinä niitä tummavihreitä soikeita lehtiä haluaakaan kutsua), jolloin kaikki keiton ainekset olivatkin kasassa. Tämä keitto nimittäin koostuu sellaisista ruoka-aineista, joita pidän kaapeissa pahan päivä varalle: pavuista, porkkanasta, selleristä, sipulista ja säilyketomaateista. Kuivahtanut vaalea leipäkin on tavallaan keittiöni perusvarustusta, koska sitä yleensä valitettavasti lojuu työtason nurkissa.

wp-1472498347909.jpg

Niin siitä leivästä vielä: sen täytyy oikeasti olla kuivahtanutta. Ei riitä, että ostaa kaupasta vaalean leivän ja paahtaa sitä, sillä tovin keitossa lilluessaan tuore leipä vain hajoaa. Kuiva leipä sen sijaan säilyttää muotonsa hämmentävän hyvin ja kerää herkullista lientä kuin sieni. Jätä siis se leipä viimeistään edellisenä iltana kuivumaan pöydälle.

wp-1472498337092.jpg

Ribollita valmistuu vajaassa tunnissa, mutta nimensä mukaisesti se on parhaimmillaan vasta toisen lämmittämisen jälkeen. Älä siis syö kaikkea kerralla, vaan jätä seuraavallekin päivälle vielä tilkka.

Ribollita

100 g cavolo neroa eli mustakaalia (lehtikaali käy korvikkeena myös)
1 tlk luomupapuja, valutettuna
2 porkkanaa
2 vartta selleriä
1 sipuli
2 kynttä valkosipulia
1-2 litraa kasvislientä
1 tlk kuorittuja luomusäilyketomaatteja
Kuivahtanutta vaaleaa leipää
yrttejä
suolaa ja pippuria
oliiviöljyä

  • Kuori ja kuutioi porkkana, sipuli ja valkosipuli. Kuutioi myös sellerinvarret.
  • Laita suuri kattila keskilämmölle lämpiämään. Kaada kattilaan runsaasti oliiviöljyä ja heitä perään kuutioidut kasvikset.
  • Kuullota kasviksia kymmenisen minuuttia, kunnes pehmentyvät. Lisää kattilaan yrttejä, ainakin rosmariini, timjami, oregano ja laakerinlehti käyvät. Kuivatut sopivat oikein hyvin. Kaada kattilaan myös tomaatit mehuineen. Sekoita.
  • Lisää kattilaan kasvislientä (tai kuumaa vettä ja kasvisliemikuutio) sen verran, että kasvikset peittyvät. Mausta suolalla ja sekoita. Kiehauta, laske lämpötila matalaksi ja anna hautua kannen alla puoli tuntia. Sekoita välillä ja lisää lientä tarvittaessa
  • Kun kasvikset ovat saaneet muhia tarpeeksi kauan, poista kattilasta yrttien varret ja laakerinlehdet, jos käytit sellaisia, ja riko tomaatit pienemmiksi paloiksi kauhalla. Lisää keittoon valutetut ja huuhdellut valkoiset pavut, sekoita ja keitä muutama minuutti.
  • Leikkaa mustakaalin lehdistä kova keskiruoto pois ja viipaloi lehdet suupalan kokoisiksi paloiksi. Lisää kaali soppaan, sekoita ja keitä taas muutama minuutti.
  • Kuutioi leipä noin 3cm x 3 cm paloiksi. Lisää leivänpalat keittoon, sekoita ja hauduta vielä minuutti. Mausta keitto mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Kauho lautaselle ja koristele leipäsiivuilla ja esimerkiksi lehtipersiljalla. Kaunista keitto on kyllä ilman koristeitakin.

Jos tämän jälkeen on vielä vilu, niin se ei ole ainakaan ruoan syy. Ehkä on aika kaivaa villasukat esiin. Syksyn pimeissä illoissa ja viileydessä on jotain rauhoittavaa, erityisesti kun saa kietoutua taas villakerroksiin ja lukea T.S. Eliotin Wastelandia. Alkusyksy on tummuvien sävyjen ilotulitusta, joka ei kestä kauaa, joten siitä kannattaa nauttia niin paljon kuin ehtii.

-Toni

wp-1472498362592.jpg

The yellow fog that rubs its back upon the window-panes,
The yellow smoke that rubs its muzzle on the window-panes
Licked its tongue into the corners of the evening,
Lingered upon the pools that stand in drains,
Let fall upon its back the soot that falls from chimneys,
Slipped by the terrace, made a sudden leap,
And seeing that it was a soft October night,
Curled once about the house, and fell asleep.

T.S. Eliot

When the autumn chill creeps in, ‘tis time to make a soup. Hearty soups are perfect autumn and winter food, but some are basically mandatory for surviving the approaching winter. This is one of them, the Tuscan classic, Ribollita.

All I needed from the store for this warm hug of a soup was the cavolo nero, as all of the other ingredients are staples that I always keep around for rainy days: beans, carrots, celery, onion and canned tomatoes. Even the dried bread is practically ever-present as there’s usually some lying round the countertops.

About the bread: it really needs to by dried up and old. You can’t just buy some bread from the store, toast it and toss it in the soup; it will just turn to mush. Dried bread, on the other hand, keeps its form flawlessly and soaks up the delicious broth like a sponge. Need I say more?

Ribollita is ready within an hour, but don’t eat it in one go. Like its name suggests, Ribollita is best when re-warmed, so save some for tomorrow a well.

Ribollita

100g cavolo nero (kale works too)
1 tin of organic white beans, drained and rinsed
2 carrots
2 sticks of celery
1 onion
2 cloves of garlic
1-2 litres of vegetable stock
1 tin of peeled organic tomatoes
herbs, fresh or dried
salt & pepper
olive oil

  • Peel the carrots, onion and garlic. Dice along with the celery.
  • Put a large pot on medium heat, pour in a generous amount of olive oil and toss in the diced vegetables. Sauté for ten minutes until the vegetables are starting to soften.
  • Throw in some herbs, rosemary, thyme, bay leaves and oregano work fine. Pour in the tomatoes and their juice, mix. Cover the vegetables in vegetable stock, season with salt, bring to a boil and then bring down to a low simmer. Let stew for half an hour.
  • When the soup has had time to simmer, remove the bay leaves and possible herb stalks. Break the tomatoes with a spoon. Add the drained and rinsed beans. Mix and let simmer for a couple of minutes.
  • Remove the hard stalks from the cavolo nero and slice them into nice bite sized bits. Throw them in the pot, mix and let simmer again for couple of minutes.
  • Cut the bread into 3cm x 3cm pieces. Add the bread pieces into the soup, mix, let rest for a couple of minutes. Season with black pepper and salt, if necessary.
  • Ladle onto plates, serve with more sliced bread and garnish with parsley. Though it doesn’t really need garnish, looks very pretty on its own.

If you’re feeling chilly after this, it’s not the food’s fault. Maybe it’s time to take out the woolly socks. I really do like these dark and chilly early autumn days, there’s something very calming about the darkening nights and the suddenly cooled air, especially when you can wrap yourself in layers of wool and read T.S. Eliot while watching the darkness fall outside. The early autumn is fireworks of the deepening colours, enjoy it while it lasts!

-Toni

Paahteinen kukkakaalikeitto | Roasted Cauliflower Soup

wp-1470999662681.jpg

Kukkakaalisesonki alkaa olla täydessä vauhdissa, joten muhkea kaali tarttui ostoskoriini vihannesosastolta. Meidän keittiössä yleisin tapa tehdä kukkakaalia on ollut ”kukkakaaliriisin” valmistaminen murustamalla kokonainen pää, mutta tällä kertaa halusin tehdä jotain perinteisempää. Sopaksi siis laitettiin se kaali. Paahdoin (tai oikeastaan paistoin) kukkakaaliin kunnolla väriä, jotta keitto saisi kunnolla paahteista makua. Keitto perustuu Kuukausiliitteessä taannoin ilmestyneeseen reseptiin.

wp-1470999638257.jpg

Kukkakaalin maku on oikeastaan aika omaleimainen, joten sen kanssa ei kannata muita voimakkaan makuisia kasviksia ainakaan sosekeittoon nakata. Tähän reseptiin lisäsin ruokaisuuden vuoksi muutaman perunan, mutta ilman niitä keitosta saa kevyemmän esimerkiksi alkuruoaksi.

Paistoin keiton pinnalle mausteista makkaraa ja sekoitin sen pinjansiementen ja lehtipersiljan kanssa. Yhtä hyvin keiton kaveriksi käy vaikka savulohi tai krutongit ja siemenet. Ilman makkaraahan itse keitto on kasvispohjainen.

Kukkakaalisosekeitto
4 annosta

1 isohko kukkakaali (n. 800 g)
2 perunaa
3 rkl voita
1 kynsi valkosipulia
n. 5 dl maitoa tai hyvää kasvislientä
2 dl kermaa (créme frâiche tai kuohukerma)
suolaa ja pippuria

Keiton päälle:
Mausteista makkaraa siivuina (esim. HK Maakarit Rahmad)
Paahdettuja pinjansiemeniä
Lehtipersiljaa

  • Irrota kukkakaalista lehdet. Leikkaa nuput erilleen toisistaan ja puolita vielä jokainen nuppu, jotta saat tasaisen pinnan paistamista varten.
  • Kuori perunat ja kuutioi pienehköiksi paloiksi. Kuori ja hienonna valkosipuli.
  • Lämmitä paistinpannu keskilämmöllä. Sulata voi ja asettele kukkakalinpalat tasainen pinta alaspäin pannulle. Paista viidestä kymmeneen minuuttia, tai kunnes kaali on saanut kunnolla väriä. Kukkakaalit vois myös paistaa suoraan kattilassa, jos sen pohja on tarpeeksi suuri.

    wp-1470999643860.jpg

    Kukkakaali saa ottaa kunnolla väriä pannulla | Roast the cauliflower to get a wonderfully full flavor

  • Lisää hienonnettu valkosipuli pannulle ja paista vielä minuutti.
  • Laita kattila lämpiämään keskilämmölle. Kun kattila on lämmennyt, siirrä kukkakaalit sinne ja lisää pilkotut perunat. Kaada kattilaan maitoa tai kasvislientä sen verran, että kasvikset peittyvät. Kiehauta ja keitä kasviksia miedolla lämmöllä kunnes ne ovat täysin pehmenneet. Sekoita vähän väliä, ettei maito pala pohjaan.
  • Ota kattila liedeltä. Soseuta keitto sauvasekoittimella tai varovasti blenderillä samettisen sileäksi. Lisää kerma ja mausta suolalla ja pippurilla. Keitto vaatii aika runsaasti suolaa, mutta lisää sitä erissä ettei keitosta tule liian suolaista. Lämmitä keitto vielä hellalla uudestaan kerman lisäämisen jälkeen.
  • Paahda pinjansiemeniä hetki kuivalla pannulla. Siivuta makkara hyvin ohueksi ja paista pannulla kauniin ruskeaksi. Pilko pinjansiemeniä vähän pienemmäksi ja hienonna lehtipersilja. Sekoita makkaraviipaleet, pinjansiemenet ja lehtipersilja.
  • Kauho keitto lautaselle, asettele makkara-pinjansiemensekoitus keiton päälle. Koristele muutamalla kierroksella pippurimyllystä ja persiljan lehdillä. Tarjoa hyvän vaalean leivän kanssa.

Vähän nopeampi ja yksinkertaisempi ruoka tällä kertaa, mitäs piditte?

-Toni

The cauliflower season is high and those big white heads called my name in the produce section, so I had to take one home. I use cauliflower most often to make cauliflower ’rice’ but this time I wanted to make something more traditional, so I chose to make a soup. I roasted the cauliflower on the pan to get a nice toasty flavor and a beautiful deep color.

The cauliflower on its own has a distinctive flavor so I didn’t want to mix it with any other strong-flavored ingredients. I added some potatoes to make the soup a main course. Leave the ’tators out and you have a delightful first course.

For the sake of texture, I fried some spiced sausage sausage and placed it on the soup for serving with pine nuts and parsley. Smoked fish or croutons and seeds would be lovely too.

Roasted Cauliflower Soup
Four servings

1 quite large cauliflower (about 800g)
2 potatoes
1 clove of garlic
3 tbs butter
about 5dl of milk or good quality vegetable broth
2 dl creme (double creme or sour creme)
salt and pepper

On the top:
Sliced spicy sausage
Toasted pine nuts
Flat-leaf parsley

  • Cut out the leaves off the cauliflower. Separate the florets from each other and cut each floret in two to get an even surface on each piece.
  • Peel and cube the potatoes. Mince the garlic.
  • Heat a frying pan on medium heat. Melt the butter. Add the cauliflower florets on the pan the even surfaces facing down. Fry until the florets have have browned nicely. Add the minced garlic and fry for one more minute.
  • Heat a pot. Transfer the cauliflower into the pot and add the potato cubes. Pour enough milk of vegetable stock to cover the vegetables. Bring to a boil and lower temperature to a low simmer. Cook until the vegetables are completely soft. Mix often so the milk doesn’t burn.
  • Remove the pot from heat. Puree the soup with a blender until velvety smooth. Add the creme and season with salt and pepper. The soup requires quite a lot of salt, but add it carefully so you don’t end up with too salty a soup. Re-heat the soup after adding the creme.
  • Lightly toast the pine nuts on a dry pan. Thinly slice the sausage. Fry the sausage slices in the same frying pan as the pine nuts. When nicely browned, transfer onto a plate with a the pine nuts. Mince some parsley and mix with the sausage slices and pine nuts.
  • Spoon the soup onto plates and add the sausage mixture on top. Garnish with ground black pepper and additional parsley leaves. Serve with crusty white bread.

There you go, a much quicker dinner this time. What did you think?

-Toni